Lyijyhaulikiellolle ei tarvetta Suomessa

EU:n REACH-komiteassa on hyväksytty esitys lyijypitoisten haulien käytön ja hallussapidon rajoittamiseksi kosteikkoalueilla. Kielto heijastuu vahvasti Suomeen, sillä kaikki suo- ja turvemaat luetaan kosteikoiksi. Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola hämmästelee, ettei kiellon piiristä ole rajattu pois edes ampumaratoja.

– Olemme syvästi pettyneitä siihen, ettei EU ole halunnut huomioida Suomen kansallisia erityispiirteitä maaperämme ja ampumaratojemme sekä ampumatoimintamme laajuuden osalta. Miksi lyijyhauleja ei saisi käyttää ampumaradoillamme, joissa teknisillä toimenpiteillä on estetty lyijyn siirtyminen maaperään?

EU:ssa kieltoa perustellaan lyijyn haitallisilla terveysvaikutuksilla. Lyijy kulkeutuu metsästyksen kautta vesilintuihin ja muihin eläimiin sekä niiden kautta ihmisiin. Terveysriskien johdosta lyijyhauleja ei Suomessa ole saanut käyttää metsästyksessä vesistöalueilla enää vuoden 1996 jälkeen mutta niitä käytetään edelleen laajasti ammunnan harjoittelussa muistuttaa puheenjohtaja Pohjola.

– Paljon järkeä on vaikea nähdä siinäkään, että metsästyksessä meillä jo aikoja sitten kielletyt lyijyhaulit muuttuvat nyt laittomiksi myös ampumaradoilla tapahtuvassa harjoittelussa. Kiellon johdosta ampumaharjoittelun kustannukset kasvavat ja vähentynyt harjoittelu heikentää metsästäjien sekä reserviläisten ampumataitoa.

Lyijyhaulikielto ei voimaan tullessaan koske kansalliseen puolustukseen liittyvää ampumatoimintaa, joten Puolustusvoimiin ja Maanpuolustuskoulutusyhdistykseen kielto ei vaikuta. Parhaillaan selvitellään kiellon vaikutuksia reserviläisjärjestöihin. Yksinomaan Reserviläisliiton paikallisissa yhdistyksissä ammuttiin Pohjolan mukaan vuonna 2019 yli neljä miljoonaa laukausta.

– Reserviläisjärjestöjen ampumatoiminnalla on suuri merkitys reserviläisiin pohjautuvan puolustusjärjestelmämme kannalta mutta lakisääteistä pohjaa tälle ei ole koskaan rakennettu. Niinpä EU:n silmissä meitä ei nähdä tahona, joka on mukana kansallisen puolustuksemme järjestelyissä. Tämän puutteen johdosta olemme jo aiemmin esittäneet tulossopimuksen tekemistä Puolustusministeriön ja reserviläisjärjestöjen välille.

Reserviläisliitto on esittänyt reserviläisjärjestöjen toiminnan kytkemistä nykyistä tiiviimmin puolustusjärjestelmäämme vapaaehtoisen maanpuolustuksen lain mahdollistamalla yhteistoiminta- ja tulossopimuksella. Vuosittain asetettavilla tavoitteilla ohjattaisiin reserviläisjärjestöjen toimintaa ja sovittaisiin niiden saaman valtion taloudellisen tuen määrästä sekä käytöstä. Sopimuksen myötä reserviläisjärjestöistä tulisi myös sopimusteknisesti osa Suomen puolustusjärjestelmää.