Kunnioitetaan omaa kulttuuriperintöämme

Reserviläisliitossa ei ymmärretä viimeaikojen patsaskeskustelua. Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Kari Salminen muistuttaa suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimisesta, johon kuuluvat olennaisena osana eri aikakaudelta peräisin olevat patsaat ja muistomerkit.

– Suomessa elettiin useita vuosisatoja Ruotsin vallan alla ja sen jälkeen satakunta vuotta osana tsaarin Venäjää. Noilta ajoilta peräisin olevat patsaat ovat osa kulttuuriperintöämme, joka muistuttaa meitä pitkästä historiastamme ja niistä vaiheista, joiden kautta olemme tulleet tähän päivään.

Black Lives Matter -mielenosoituksissa eri puolilla maailmaa on kaadettu ja töhritty patsaita. Viime päivinä myös Suomessa on vaadittu mm. Mannerheimin ratsastajapatsaan ja Neuvostoliiton aikaisten patsaiden siirtoa pois nykyisiltä paikoiltaan. Varapuheenjohtaja Salmisen mukaan Suomessa ei ole koskaan toimittu näin.

– Suomi on historiansa aikana kokenut monta murroskautta mutta patsaita täällä ei ole koskaan kaadettu. Ruotsin vallan aikaisia muistomerkkejä on paljon eri puolilla Suomea ja Helsingin paraatipaikalla on edelleen vuonna 1894 paljastettu tsaari Aleksanteri toisen patsas. Suomalaiset ovat aina ymmärtäneet, että historiaa ei voida muuttaa patsaita kaatamalla.

Vuonna 1960 paljastetun sotamarsalkka Carl Gustaf Mannerheimin ratsastajapatsaan siirtoa on vaadittu liittyen Mannerheimin rooliin itsenäisyyden alkumetreillä. Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Salminen muistuttaa marsalkka Mannerheimin keskeisestä roolista talvi- ja jatkosodan aikana sekä siirtymisessä sodasta rauhaan.

– Vaikka Venäjän armeijan ratsuväenkenraali ja sittemmin Suomen marsalkka Mannerheim on osin kiistanalainen hahmo maamme historiassa, tunnustavat kaikki näitä asioita vähänkään tuntevat hänen keskeisen roolinsa sotiemme ajan ylipäällikkönä sekä maamme siirtämisessä sodasta rauhaan. Patsaskeskusteluun osallistujien kannattaa tutustua tämän ajan historiaan, opastaa Salminen.

Vuonna 1952 kuollut Suomen Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim toimi armeijan ylipäällikkönä Talvi-, Jatko- ja Lapin sodan aikana sekä Tasavallan Presidenttinä vuosina 1944-1945.