Suomen puolustuskyvyn kehittäminen
Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja ja parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean jäsen, kansanedustaja Jari Ronkainen painottaa blogissaan reserviläisten koulutusmahdollisuuksien turvaamista.
Suomen sotilaallinen puolustuskyky pohjautuu laajaan reserviläisarmeijaan, joka tuotetaan yleisellä asevelvollisuudella. Siitä huolimatta, että muualta Euroopasta se on lähes hävinnyt kylmän sodan jälkeen, on Suomessa yleinen asevelvollisuus kauaskantoisesti nähty parhaaksi tavaksi varmistaa riittävä reservi maanpuolustuksen tarpeisiin. Muualla nyt jopa kadehdittua kotimaista asevelvollisuusjärjestelmäämme on helppo puolustaa myös suomalaisten korkealla maanpuolustustahdolla. Yli kaksi kolmasosaa kansasta on sitä mieltä, että suomalaisten on puolustauduttava hyökkäyksiltä aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.
Hallitus on asettanut yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä selvittävän parlamentaarisen eli kaikista eduskuntapuolueista koostuvan komitean. Yleinen asevelvollisuus ei periaatteellisesti ole vaarassa kadota, mutta kehitettävää tulevaisuudessa on. Jo vuonna 2009 puolustusvoimain komentajan virasta väistyvä amiraali Juhani Kaskeala esitti näkemyksen, jonka mukaan nuorten erittäin huonon kunnon vuoksi Suomessa toteutetaan käytännössä valikoivaa asevelvollisuutta jo nyt. Tähän kun lisätään vielä vuosi vuodelta pienentyvät ikäluokat, niin asevelvollisiksi kelpaavien määrä tulee olemaan jatkossa suurten haasteiden edessä.
Ensimmäisestä maailmansodasta lähtien ratkaisevaa ei enää ole ollut niinkään sotilaiden määrä, vaan asevoimien tekninen kehitys. Suomen Puolustusvoimissa kehitystä tapahtuukin jatkuvasti. Näkyvimpiä ovat suuret hankinnat ja vanhentuneen puolustuskyvyn uusiminen. Laivue 2020 -hanke korvaa merivoimien poistuvat miinalaivat ja ohjusveneet neljällä modernilla monitoimikorvetilla. Suomen historian suurin yksittäinen kauppa eli HX-hanke uudistaa ilmavoimien puolustuskyvyn korvaamalla täysimääräisesti elinkaarensa päähän tulevien 64:n Hornet-hävittäjän suorituskyvyn. Viime kaudella maavoimien operatiivista tykistöä vahvistettiin 48:lla Moukari-panssarihaupitsilla. Suurten hankkeiden lisäksi rinnalla juoksee jatkuva kehitys, jonka tarkoituksena on mahdollisimman suuri suorituskyky aina lähtien yksittäisestä taistelijasta ja laajentuen koskemaan koko puolustusvoimia.
Puolustusvoimien käyttöön tarvittavan puolustusmateriaalin ohella reserviläistoiminta on äärimmäisen tärkeää. Sodanajan kykyä voidaan ylläpitää ainoastaan reservin jatkuvalla koulutuksella ja harjoituksilla. Tässä Reserviläisliitolla ja -yhdistyksillä on aivan keskeinen rooli. Viime kaudella reserviläistoimintaan ja vapaaehtoiseen maanpuolustukseen tehtiin uudistuksia mm. lakeja muuttamalla. Myös alueellinen maanpuolustus ja maakuntajoukot ovat tätä päivää. Reserviläistoiminnan kehittämisen lisäksi harjoitusalueiden parantaminen sekä niiden säilyttäminen on tärkeää. Vapaaehtoisen toiminnan perustuttava mielekkyyteen ja ruokittava reserviläisten intoa.
Asevelvollisuusjärjestelmän, puolustusmateriaalin ja reserviläistoiminnan tulee olla tasapainossa ja meidän on päättäjinä huolehdittava, että mikään osa-alue ei jää heikoksi. Tulevaisuudessa asevelvolliset valikoituvat entistä rajallisemmasta joukosta. Heillä pitää olla käytössään parhaat ja nykyaikaisimmat välineet sekä olosuhteisiimme sopivimmat taktiikat. Reservin suorituskykyä on tuettava jatkuvalla koulutuksella ja edellytykset on luotava vapaaehtoiselle harjoittelulle. Nämä ovat minun lähtökohtani suomalaisen puolustuskyvyn kehittämiseksi.