Puheenjohtajaehdokkaat kaudelle 2023-2024
Reserviläisliiton sääntömääräinen liittokokous pidetään Jyväskylässä 19.11.2022. Kokouksessa liitolle valitaan uusi puheenjohtaja väistyvän puheenjohtajan Ilpo Pohjolan tilalle. Pohjola on johtanut liittoa kuusi vuotta. Puheenjohtajakausi on kaksivuotinen käsittäen vuodet 2023─2024.
Ehdokkaaksi voi asettua puheenjohtajavaaleihin asti. Tällä hetkellä ehdokkaita on kaksi, joiden esittelyt löytyvät tästä alta.
Liiton puheenjohtajavaalissa valituksi tulee ehdokas, joka saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Mikäli vaalien ensimmäisellä kierroksella ehdokas saa siis yli puolet annetuista äänistä, valitaan hänet puheenjohtajaksi. Mikäli näin ei käy, järjestetään toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken.
Kari Salminen on 54-vuotias pitkän linjan yrittäjä Valkeakoskelta. Hän on Sääksmäen Reserviläisten jäsen. Salminen toimii tällä hetkellä Reserviläisliiton toisena varapuheenjohtajana. Hän on toiminut Reserviläisliiton liittohallituksessa kymmenen vuotta, valiokunnassa kuusi vuotta ja puheenjohtajistossa kolme vuotta. Sotilasarvoltaan Salminen on reservin vääpeli.
– Tiedän, mitkä haasteet ovat kentällä, piireissä ja liitossa, ja koen, että minulta löytyy ratkaisukykyä näihin haasteisiin. Liiton henkilöstön tuntemus on myös edukseni, koska olen oppinut tuntemaan heidät vuosien ajalta toimiessani eri luottamustehtävissä. Luottamustoimeni veteraanijärjestöissä ovat myös eduksi veteraanisukupolven perinnetyössä. Lisäksi yhdeksi vahvuudekseni luen yrityselämän ja politiikan verkostoitumisen sekä vahvan henkilötuntemuksen Puolustusvoimissa ja MPK:ssa.
– Koen, että voimakkaan jäsenkasvun myötä on tärkeää saada uudet jäsenet heti toimintaan mukaan. Liiton tulee edistää piirien ja yhdistysten toiminnan tukemista taloudellisesti ja muilla käytettävissä olevilla resursseilla. Esimerkkinä tästä on liiton projektituen ja säätiöavustusten maltillinen kasvattaminen. Lisäksi on huomioitava miehistön, naisten ja nuorten kasvava rooli. Liiton uusi strategia tulee olla keskiössä, jota päivitetään tarpeen vaatiessa. Kaiken perustana on se, että liitto on jäseniään varten eikä toisinpäin.
– Liiton tärkein tehtävä on yhdistysten ja piirien toiminnan tukeminen. Lisäksi nostan kärkeen ampumaharrastuksen turvaamisen, tasaisen jäsenkasvun jatkumisen sekä hyvän taloudenpidon. Suhteet yhteiskunnan muihin toimijoihin tulee olla tiiviit ja edunvalvonta aktiivista. Veteraaniperinteen vaaliminen ja maanpuolustustahdon ylläpito tulee myös olla keskiössä.
– Liiton tunnettuutta ja näkyvyyttä perinteisissä medioissa ja somessa on mielestäni lisättävä. Liiton vahvuutena on faktapohjaisten asiantuntijalausuntojen antaminen ja näin tulee olla jatkossakin. Tunnettuutta saadaan lisättyä myös jalkautumalla enemmän kentän tapahtumiin, joita tulee nostaa paremmin esille liiton tiedotuksessa. Entistä aktiivisempi tiedottaminen uusista hankkeista sekä teemaseminaarien järjestäminen vahvistavat myös tunnettuutta ja näkyvyyttä.
Janne Sankelo on 55-vuotias kasvatustieteen maisteri Kauhavalta. Hän on Ylihärmän Reserviläisten jäsen. Sankelo toimii tällä hetkellä kokoomuksen kansanedustajana. Sivutoimenaan hän on vastannut sukutilansa isännyydestä vuodesta 1998 lähtien. Sankelo on jäsenenä valtioneuvoston asettamassa vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunnassa sekä toimii Patrian neuvottelukunnan varapuheenjohtajana. Hän on sotilasarvoltaan reservin vääpeli.
– Olen valmis kiertämään laajasti reserviläiskenttää ja kannustamaan kaikkia suomalaisia maanpuolustustyöhön omalla sarallaan. Voin myös hyödyntää laajoja verkostojani reserviläisten edunvalvonnassa ja kehittää sekä parantaa reserviläistoiminnan näkyvyyttä yhteiskunnassa.
– Mielestäni tarvitaan lisää tiedottamista siitä, mitä reserviläistoiminta voi kansalaisille tarjota. Perinteisten reservin taitojen ylläpitämisen lisäksi tarvitaan matalan kynnyksen toimintaa, joka on suunnattu esimerkiksi perheille ja sellaisille, jotka eivät ole suorittaneet varusmiespalvelua tai naisten vapaaehtoista palvelua. Suomen tulevan Nato-jäsenyyden myötä haluan myös tiivistää reserviläisten yhteistoimintaa Pohjoismaiden välillä.
– Koen, että tärkein tehtävä on aina reserviläisten valmiuksien ja osaamisen ylläpito ja kehittäminen kriisitilanteita varten.
– Näen tärkeänä, että Reserviläisliitto on myös aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Emme ole puoluepoliittinen järjestö, mutta kerromme mielipiteemme kokonaisturvallisuudesta ja reserviläisten koulutuksesta. Reserviläisliiton näkemykset kiinnostavat nyt tiedotusvälineitä ja painoarvomme kasvaa, kun otamme aktiivisesti kantaa.