Suomalaisten maanpuolustustahto lisääntynyt koronakriisin aikana
Reserviläisliitto (RES), Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) ja Maanpuolustuskoulutus (MPK) kartoittivat Taloustutkimuksella suomalaisten mielipiteitä maanpuolustuksesta koronakriisin ollessa jo päällä. Lisäksi RES ja RUL selvittivät omien jäsentensä asenteita vastaavilla maanpuolustustahtoa mittaavilla kysymyksillä.
Suomalaisten osallistumisvalmius maanpuolustuksen eri tehtäviin oli noussut verrattuna vuoden takaiseen tutkimukseen. Jopa 90 prosenttia suomalaisista olisi nyt itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjensä ja taitojen mukaan, mikäli Suomeen hyökättäisiin. Viime vuonna vastaava luku oli 84 prosenttia. Maanpuolustusjärjestöjen jäsenistössä valmius oli vielä korkeampi: RUL:ssa tätä mieltä oli 98 prosenttia vastaajista ja RES:ssa 97 prosenttia.
– Koronakriisi on yhdistänyt suomalaisia ja korostanut kokonaisturvallisuuden käsitettä. Maanpuolustus on muutakin kuin vain valtioiden välistä voimanmittelöä. Maanpuolustus kuuluu kaikille ja tämä tutkimus osoittaa sen, että näin suomalaiset myös itse ajattelevat, toteavat maanpuolustusjärjestöjen toiminnanjohtajat.
Maanpuolustusvelvollisuus on Suomen perustuslain 127. pykälässä määritelty velvollisuus, jonka mukaan jokaisella kansalaisella on velvollisuus osallistua isänmaan puolustukseen tai avustaa sitä lain tarkemmin määräämällä tavalla. Maanpuolustusvelvollisuus kattaa Suomessa asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, työvelvollisuuden sekä velvollisuuden osallistua väestönsuojeluun.
Naisille sotilaallinen yhteistyö tärkeämpää, miehille taas vahva maanpuolustustahto
Kun suomalaisilta kysyttiin Suomen maanpuolustuksen vahvuuksia, niin kolme tärkeintä olivat yleinen asevelvollisuus, sotilaallinen yhteistyö muiden valtioiden kanssa ja suomalaisten vahva maanpuolustustahto. Sukupuolten väliset erot tulivat Taloustutkimuksen tekemän kyselyssä vahvasti esille. Sen mukaan molemmat sukupuolet pitivät tärkeimpänä yleistä asevelvollisuutta, mutta naisilla toiseksi tärkein Suomen maanpuolustuksen vahvuus oli sotilaallinen yhteistyö muiden valtioiden kanssa. Miehillä toiseksi tärkein vahvuus oli puolestaan suomalaisten vahva maanpuolustustahto.
– Syynä tähän on varmasti se, että enemmistö asepalveluksen suorittaneista on edelleen miehiä, huomauttavat toiminnanjohtajat.
Tulokset poikkesivat jonkin verran maanpuolustusjärjestöjen tekemissä kyselyissä. Sekä RUL:n että RES:n tuloksissa suomalaisten vahva maanpuolustustahto nousi sukupuolesta riippumatta toiseksi tärkeimmäksi vahvuudeksi. Tämä viittaa siihen, että naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa toimiminen nostaa maanpuolustustahdon merkitystä.
– Kutsuntojen ulottaminen koskemaan koko ikäluokkaa voisi lisätä maanpuolustustahtoa ja sen merkitystä myös naisilla, toiminnanjohtajat arvioivat.
Taloustutkimus selvitti suomalaisten mielipiteitä maanpuolustuksesta 24.3.–31.3.2020 välisenä aikana. Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 1 004 iältään 15–79 -vuotiasta suomalaista ja data painotettiin vastaamaan vastaavan ikäistä Suomen väestöä. Tutkimuksen virhemarginaali koko otoksen osalta on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Koko tutkimusaineistoon pääset tutustumaan täältä.