Puolustuksen perustana tahto, kyky ja osaaminen
Suomalaisten maanpuolustustahto on ennätyskorkealla. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimuksen mukaan 83 prosenttia suomalaisista vastasi myönteisesti kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?”
Myönteisesti vastaavien osuus on 1970-luvulta alkaneen mittaushistorian korkein.
Suomen puolustuksen perustan muodostaa yleinen asevelvollisuus. Asevelvollisuusjärjestelmämme tuottaa laajan reservin, jolla mahdollistetaan koko maan puolustaminen.
Yleinen asevelvollisuus on myös maanpuolustustahdon perusta. Se kokoaa asevelvolliset hankkimaan laadukkaan sotilaskoulutuksen isänmaamme puolustuksen takaamiseksi kaikissa olosuhteissa.
Asevelvollisuus on myös kustannustehokas tapa tuottaa suuri ja toimintakykyinen reservi.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on osoittanut tarpeen ylläpitää laajamittaista ja suorituskykyistä reserviä. Reservin kouluttamisesta, osaamisesta ja varustamisesta on pidettävä hyvää huolta.
Suomi on vahvistanut puolustuskykyään ja olemme lisänneet reservin koulutusta toimintaympäristön vaatimalle tasolle.
Kertausharjoituksissa on ollut aiempina vuosina noin 19 000 henkilöä.
Teimme tähän merkittävän korotuksen, kun viime vuoden aikana koulutettiin noin 29 000 reserviläistä kertausharjoituksissa.
Puolustusvoimien järjestämissä vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutettiin lähes 8500 reserviläistä viime vuonna.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen vapaaehtoisen maanpuolustuksen kursseilla harjoitteli sotilaallisia valmiuksia kehittäviä taitoja noin 17 000 reserviläistä. Kun tähän lisätään vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen kautta mahdollistuva omaehtoinen harjoittelu, luku kasvaa entisestään.
Vapaaehtoisella maanpuolustustyöllä on tärkeä rooli reservin kenttäkelpoisuuden ylläpitämisessä. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö kiinnostaa yhä useampia. Reserviläisliiton jäsenmäärän kasvu on tästä konkreettinen esimerkki.
Asevelvollisuusjärjestelmänkin on elettävä ajassaan ja sitä on kehitettävä ajan haasteet huomioiden.
Olemme uudistamassa kutsuntajärjestelmäämme. Yhteisten kutsuntojen avulla on mahdollista lisätä merkittävästi nuorten kokonaisturvallisuustietämystä. Samalla edistämme nuorten hyvinvointia ja vähennämme syrjäytymisriskiä.
Uudistetuilla kutsunnoilla voimme lisätä vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvien naisten määrää ja siten vahvistamme naisten osallistumista sotilaalliseen maanpuolustukseen. Tämä on tärkeä tavoite uudistuksessa, sillä naisten määrä hakeutua asepalvelukseen on vähentynyt viimeisen kahden vuoden aikana.
Kutsunnat voivat ohjata myös yhä useamman naisen vapaaehtoisen maanpuolustuksen pariin.
Reservin kehittämiseksi tarkastelemme myös sitä, kuinka voimme hyödyntää iän mukanaan tuomaa kokemusta entistä paremmin. Ajatuksena on hakea joustavuutta kokeneiden ja osaavien asevelvollisten käyttöön Puolustusvoimien normaali- ja poikkeusolojen tehtäviin.
Reservin yläikärajan nostaminen mahdollistaisi vapaaehtoisten reserviläisten nykyistä laajemman osallistumisen reservin koulutustapahtumiin, kuten toimintaan MPK:n reserviläiskouluttajina ja osallistumisen Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin.
Kyseessä ei olisi yleinen reservin ikärajan nostaminen, vaan koskisi erityisen tehtävän, ammattitaidon ja osaamisen hyödyntämistä, erityisesti Puolustusvoimien poikkeusolojen tehtävissä.
Muistelen lämmöllä vuosiani Reserviläisliiton puheenjohtajana. Tehtävä antoi erinomaiset edellytykset nykyisen puolustusministerin viran hoitoon.
Toivotan kasvattajaseuralle hyvää ja aktiivista maanpuolustusvuotta 2023!
Mikko Savola
Puolustusministeri
Reserviläisliiton puheenjohtaja 2013-2016