Kertausharjoitukset osa yritysten yhteiskuntavastuuta
Liitto muistuttaa, että kertausharjoituksiin osallistuva työntekijä hoitaa lakisääteistä maanpuolustusvelvollisuuttaan.
Kuva: Paavo Airo
Reserviläisliitto kannustaa työnantajia suhtautumaan positiivisesti reserviläisten kertausharjoituksiin ja korostaa, että tämä on osa yritysten yhteiskuntavastuuta. Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola toteaa:
– Valitettavasti törmäämme joskus tapauksiin, joissa kertausharjoituksiin osallistuminen nähdään lähinnä yhtenä harrastuksena muiden joukossa. Työntekijän ei pidä joutua hankalaan välikäteen työpaikallaan, koska hän hoitaa lakisääteistä maanpuolustusvelvollisuuttaan.
Puolustusvoimien kuluvan vuoden pääsotaharjoitus järjestettiin itsenäisyyspäivän alla Etelä- ja Kaakkois-Suomessa. Kaakko 19 -harjoitukseen osallistui enimmillään noin 12 000 henkilöä, joista noin neljännes oli reserviläisiä. Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola muistuttaa, että valmiutta kohotettaessa reserviläisten rooli on paljon suurempi.
”Kaakko 19-harjoitusten yhteydessä Maavoimien Komentaja Petri Hulkko tiivisti Suomen puolustuksen periaatteen yhteen virkkeeseen: ’Sotilasliittoon kuulumattomana maana emme voi rakentaa omaa puolustustamme sen varaan, että joku automaattisesti tulisi auttamaan meitä.’ Tämä tarkoittaa, että puolustuksemme perusta ovat reserviläiset, joiden osaaminen varmistetaan kertausharjoituksissa.” toteaa Ilpo Pohjola
Valtion ensi vuoden talousarviossa on varauduttu runsaan 19.000 reserviläisen kutsumiseen kertausharjoituksiin. Tämän myötä harjoituskutsun saa noin seitsemän prosenttia sodan ajan tehtäviin sijoitetuista reserviläisistä. Pohjola muistuttaa, että vaikka kertausharjoituksiin osallistuminen on lakisääteisiin velvollisuus, on se samalla myös reserviläiselle kuuluva oikeus.
– Reserviläinen kuuluu tyypillisesti Puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin runsaat kymmenen vuotta riippuen sotilasarvosta ja henkilön tehtävästä. Jokaisella reserviläisellä tulisi olla oikeus päästä kertaamaan vähintään kerran tänä aikana.
Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen 280.000 hengen kokonaisvahvuudesta yli 96 prosenttia on reserviläisiä.