Vahvaa puolustusta ylläpidettävä

Suomi on turvallinen maa asua, elää, käydä työssä ja kasvattaa lapsia. Se on myös pidettävä sellaisena. Suomen valtion tärkeimmät tehtävät ovat itsenäisyyden säilyttäminen sekä kansalaisten terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen. Suomen Puolustusvoimat huolehtii maamme turvallisuudesta ja alueellisesta koskemattomuudesta vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri. Armeija on olemassa sitä varten, ettei tarvitsisi sotia. Suomella on oltava jatkossakin itsenäinen, uskottava aluepuolustusjärjestelmä, joka perustuu yleiseen miespuolista väestönosaa koskevaan asevelvollisuuteen.

Suomen sodan ajan vahvuus on 280 000 miestä ja sen ylläpitäminen edellyttää, että armeijan käy iso osa ikäluokasta noin 25 000 miestä vuodessa ja heistä valtaosan on kyettävä suorittamaan varusmiespalvelus loppuun asti. Poistuma keskeytyksissä viime vuosina on ollut noin 3000-5000 miestä vuodessa. Tehtäväkohtaisilla kenttäkelpoisuusvaatimuksilla sekä riittävillä tukitoimilla on turvattava se, että palvelus ei muodostu kenellekään ylivoimaiseksi. Lisäksi on huolehdittava reserviläisten riittävästä ja aktiivisesta koulutuksesta sodan ajan tehtäviin, joka koskee noin 18 000:ta reserviläistä vuosittain. Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) kouluttaa noin 9000 reserviläistä vuodessa. Lisäksi vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaa loppuun Suomessa noin 400-600 naista vuosittain.

Venäjä rajanaapurina

Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta Suomen on puolustuspoliittisia ratkaisuja tehtäessä kyettävä varautumaan kaikkiin mahdollisiin sotastrategisiin uhkiin. Pitkä, yhteinen rajalinja Venäjän kanssa, itänaapurimme taloudellinen epävakaus sekä maamme historia osoittavat sen, että valmiutta on kehitettävä hyvän sään aikana. Laivue 2020 ja HX-hanke on vietävä maaliin ja rahoitus on tultava valtion erillisbudjetista. Myös armeijan varustehankinnat on turvattava sekä varusmiesten liikuntapaikat tuotava nykyaikaiselle tasolle, joka innostaa kehittämään fyysistä suorituskykyä ja lihasvoimaa.

Väestön kannalta paras puolustusratkaisu ei ole tasa-arvokysymys

Ennakkoterveystarkastuksia suorittavien terveydenhoitajien ja kutsuntalääkäreiden riittävästä vuosittaisesta koulutuksesta tulee huolehtia, niin että he tavoittavat Puolustusvoimilta saatavat tuoreimmat tarkastusten suorittamista koskevat tiedot ja taidot.

Naisten kansalaisvelvollisuuden täyttäminen vapaaehtoisena

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus vuodesta 1995 alkaen on osoittanut, että myös naiset voivat palvella armeijassa. On kuitenkin huomioitava se tosiasia, että asepalvelus suoritetaan 18-30-vuotiaana, jolloin nainen on parhaassa hedelmällisessä iässä. Naispuolisen väestönosan ja kansakunnan lisääntymiskyvyn kannalta ei ole suotavaa, että koko ikäluokka suorittaisi asepalveluksen kansalaisvelvollisuutena, sillä Suomen on turvattava myös kansakunnan jatkumisen edellytykset myös mahdollisessa sotatilanteessa sekä sen jälkeisessä tilanteessa, niin että naisille ei aiheudu terveyteen tai turvallisuuteen vaikuttavaa vaaraa. Naispuolista väestönosaa ei voi tarkoituksellisesti asettaa laajamittaiseen uhka- ja vaaratilanteeseen myöskään sen vuoksi, että naiset huolehtivat lapsista ja heikompiosaisista, kuten vanhuksista ja vammaisista. Kentällä tulee olla myös riittävästi niitä, jotka toimivat avustavissa tehtävissä poikkeusoloissa. Esimerkiksi Suomen talvi- ja jatkosodassa lottajärjestössä isänmaata palveli noin 170 000 lottaa sekä yli 13 000 pikkulottaa. Ilman heidän apuaan huolto ei olisi pelannut ja Suomi ei olisi selvinnyt maata kohdanneista koetuksista. Suomalaisten naisten tarmokkuus, ripeys, rohkeus ja maanpuolustustahto ovat kansainvälisestikin katsottuna vertaansa vailla.

Naiset tulisi kuitenkin ottaa mukaan kutsuntoihin siten, että heillä olisi mahdollisuus suorittaa kansalaispalvelusta miesten rinnalla ja saada maanpuolustuskoulutusta sekä varautumiskoulutusta yhteiskunnallisia poikkeus- ja kriisitilanteita ajatellen. Vastaavaa koulutusta tulisi tarjota myös niille miehille, jotka eivät suorita asepalvelusta. Järjestelmän tulisi korvata nykyinen siviilipalvelus ja sen tulisi rakentaa lisää suorituskykyä asepalveluksen rinnalle.

Omavaraisuuden ja kokonaisturvallisuuden takaamiseen tähdättävä päämäärätietoisesti

Suomen on huolehdittava kokonaisturvallisuudesta, joka käsittää Puolustusvoimien lisäksi Poliisin, Rajavartiolaitoksen sekä muut viranomaiset ja tahot, jotka omaavat normaaliolojen poikkeus- ja häiriötilanteiden tehtäviä. Yhteistyötä viranomaisten, vapaaehtoisten toimijoiden sekä kansalaisjärjestöjen välillä on kehitettävä edelleen, mikä korostuu erityisesti niillä alueilla, joissa ei ole enää varuskuntia tai Puolustusvoimien toimipisteitä. Suomeen on ensi hallituskaudella saatava perustettua kansallinen varaamisrekisteri, joka ylläpitää eri viranomaisten poikkeusoloihin varaamien henkilöiden tietoja. Reservissä olevia sotilaspoliiseja on hyödynnettävä  reservipoliisijärjestelmää rakennettaessa. Tulevaisuudessa Puolustusvoimien on kyettävä myös vastaamaan kasvaviin kyberturvallisuusuhkiin ja hybridisodankäyntiin. Siviilissä hankittua koulutusta ja osaamista tulisi hyödyntää entistä aktiivisemmin ja armeijaan olisi luotava oma kyberturvallisuuteen keskittynyt osasto elektronisen sodankäynnin rinnalle.

Kokonaisturvallisuuden ja omavaraisuuden kannalta maamme riittävästä ruoan- ja sähköntuotannosta on pidettävä huolta sekä elinkeinoelämä ja valtionhallinto on kyettävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maa- ja metsätalous on pidettävä elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä sekä uutta ydinvoimaa on rakennettava turvallisuusaspektit huomioiden. Maanpuolustuksen kannalta kriittisiä maa-alueita ei saa myydä vierasmaalaisille ja aiemmin myydyt tulee pakkolunastaa valtiolle. Suomen asevelvollisuusjärjestelmä on kansainvälisestikin tarkasteltuna huippuluokkaa ja tarjoaa Suomelle mahdollisuuden olla puolustuspoliittisessa yhteistyössä muun muassa Pohjoismaiden kanssa sotaharjoituksissa, jotka kehittävät Suomen sotilaallista varautumiskykyä. Vahva puolustus on Ässä Suomi-neidon oikeassa hihassa.

Hannamari Auvinen
Eduskuntavaaliehdokas (KD)
Terveydenhoitaja (AMK)
Maanpuolustusnaisten
Uudenmaanpiirin edustaja VAPEPA:ssa