Suomen sietokykyä koetellaan
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva pohtii blogissa vallitsevaa tilannetta ja kuinka tulemme kestämään poikkeukselliset ajat.
Suomalaisen yhteiskunnan ja yksilön sietokykyä koetellaan nyt koronaviruksen aiheuttaman pandemian seurauksensa tavalla, jota ei ole koettu sitten sotavuosien. Hallitus on yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa päättänyt ottaa käyttöön erittäin järeät keinot koronavirusepidemian torjumiseksi saattamalla voimaan valmiuslain säädöksiä, joilla rajoitetaan muun muassa ihmisten kokoontumista, työskentelyä ja koulutuksen järjestämistä. Eduskunta ylimpänä valtiollisena elimenä antaa valmiuslait hyväksyessään hallitukselle poikkeuksellisen mandaatin tuoda kriisiin ratkaisuja.
Suomessa eletään poikkeuksellisia aikoja ja se edellyttää poikkeuksellisia toimenpiteitä. Nyt jos koskaan vaaditaan koko yhteiskunnalta lujuutta ja sitkeyttä. Meidän tulee varmistaa toimintakykymme säilyminen kaikissa olosuhteissa ja pitää huoli kriisistä toipumisen edellytyksistä.
Yhteiskunnallisten toimien lisäksi kansalaisten sitoutuminen yhteisiin ponnisteluihin on elintärkeää. Tämä edellyttää kaikilta meiltä joustamista ja luopumista sellaisesta, mitä tavallisesti tekisi. Kansalaisten omasta toiminnasta paljolti riippuu, miten tilanne kehittyy kriittisten seuraavien viikkojen aikana.
Mullistuksen jälkeen pitää sitten vielä pystyä mukautumaan uuteen tilanteeseen ja ottamaan oppia tapahtuneesta. Tämä edellyttää jo tässä vaiheessa mittavia toimenpiteitä, joilla pyritään välttämään muun muassa taloudellinen ahdinko ja turvaamaan suomalainen yritystoiminta.
Suomen materiaalinen varautuminen uhkiin on kansainvälisestikin vertailtuna huippuluokkaa. Olemme olleet kaukaa viisaita pitäessämme huolta huoltovarmuudestamme silloinkin, kun muut verrokkimaamme ovat ajaneet alas omia varautumisjärjestelyjään kustannushyötyjä etsien. Kun leikataan tarpeeksi niin sanotusti löysiä pois, menettää järjestelmä joustovaran. Jatkuva tehostaminen heikentää yhteiskunnan toimintaedellytyksiä poikkeustilanteissa. Pelkästään kustannushyötyjä mittaava tehokkuusajattelu on suorastaan vaarallista kriisin aikana, sillä liikkumavara mahdollistaa yhteiskunnan toiminnan silloinkin, kun sen yksittäisen osan toiminta on häiriintynyt. Huoltovarmuuden suhteen voimme kuitenkin olla luottavaisen mielin, eikä tarvetta ylenpalttiseen hamstraukseen ole.
Yhteinen nimittäjä tälle kaikelle on yhteiskunnan sietokyvyn, resilienssin, ylläpito. Sillä viitataan kykyymme toimia muuttuvissa olosuhteissa sekä valmiuttamme kohdata häiriöitä ja palautua niistä. Yhteiskunnan sietokyvyn merkitys on keskinäisriippuvaisessa maailmassa kasvanut. Suomen toimintaympäristö on aiempaa ennakoimattomampi ja monimutkaisempi, sillä Suomi on kansainvälisesti suuntautuneena maana kiinteästi kytköksissä maailman tapahtumiin. Koronaviruspandemia on hyvä esimerkki valtioiden rajat ylittävästä ja monisäikeisestä häiriöstä.
Tulevien kuukausien aikana mitataan Suomen sietokykyä monelle kansalaiselle ennen kokemattomalla tavalla. Olen kuitenkin luottavainen, sillä tiukassa paikassa me suomalaiset olemme historian valossa olleet poikkeuksetta parhaimmillamme. Aina, kun sille on ollut tarve, olemme kyenneet jättämään erimielisyydet taakse ja tarttumaan yhdessä toimeen. Nyt tarvitsemme jälleen tuota kansallista yhtenäisyyden henkeä ja päättäväisyyttä.
Ilkka Kanerva
Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja