Skip to content
24.10.2019

Reserviläistoiminnan haasteista välineiden ja koulutuksenkin saralla

Liittohallituksemme jäsen sekä Helsingin Seudun Reserviläispiirin puheenjohtaja Timo Soininen kirjoittaa blogissaan reserviläistoiminnan haasteista.

Timo Soininen

Liittohallituksen jäsen, Helsinki

Reserviläistoimintaa ohjaavien lakien viimeaikaiset muutokset asettavat reserviläistoiminnalle haasteita ja osittain ainakin toiminnan uudelleen muokkaamista. Lakien lopullinen vaikutus tullaan näkemään vaiheittain niiden täytäntöönpanon edetessä.

Aselain muutokset ja erityisesti toiminta vanhojen pitkiä lippaita käyttävien aseiden ja uusien vastaavien aseiden kanssa askarruttaa reserviläistä. Jollei lain määräämällä siirtymäajalla hankittuun uuteen aseeseen hanki pitkän lippaan lupaa (= hanki aseelle uutta, pitkät lippaat sallivaa aselupaa), niin on hyvin tarkasti huolehdittava, etteivät vanhan, yhä käytössä olevan, aseen pitkät lippaat ole tulkittavissa käytetyiksi uudessa aseessa. Kun laki koskee myös aseita, jotka on hankittu lain valmistelun aikana vuoden 2017 puolella, tämä ymmärrettävästi asettaa tuona aikana hankitun aseen omistajan hankalaan tilanteeseen. Jos pitkiä lippaita käyttävä ase on omistajan ainoa kappale ja ase on lainmuutoksen alainen, omistajan on joko luvitettava aseensa uudestaan tai hävitettävä hankitut pitkät lippaat ja korvattava ne lyhyillä.

Blogeissa onkin jo käsitelty varautumiskoulutuksen (VARTU) rahoitusta ja muita Maanpuolustuskoulutus yhdistyksen (MPK) toiminnan uuden lain mukaisia rajauksia. Toivottavaa on, että Reserviläisliiton ja Reserviupseeriliiton perustama MPK pystyy jatkamaan tehtäväänsä reserviläisten kouluttajana myös nykyisessä julkisyhteisön roolissaan. Tämän takaamiseksi meidän tulee pyrkiä siihen, että tuleva MKP:n puheenjohtaja on aktiivireserviläinen, joka pystyy olemaan tässä toimessa kokonaisen puheenjohtajakauden – seuraavat neljä vuotta. Päätösvalta on puolustusministerillä.

Reserviläisliitto on toiminut aktiivisesti uusien lakien valmisteluvaiheen aikana. Nyt suuntaamme tarmomme lakien täytäntöönpanon vaiheeseen. Näin toimien pystytään hiomaan osaa valuvioista asetuksin ja osalle saatetaan joutua ajamaan jopa lain muutosta. Tämä on kuitenkin yhteiskuntamme normaalia muutosprosessia; lakeja säätää eduskunta – jatkuvasti.