Koronaepidemia testaa huoltovarmuutemme

Covid-19 on haastanut huoltovarmuutemme pilarit. Epidemia on nostanut esille omavaraisuuden tärkeyden. Kylmän sodan päätyttyä monet maat ovat ajaneet varmuusvarastojaan alas. Esimerkiksi Ruotsissa ruuan omavaraisuusaste on pudonnut jo 50 prosenttiin, kun Suomessa se on 80 prosenttia. Kotimainen huoltovarmuustoiminta, kuten öljyn, lääkkeiden, sairaalatarvikkeiden ja viljan varmuusvarastointi, on elintärkeää. Puolustusvoimat on sotilaallisen huoltovarmuuden toteuttaja, mutta kokonaisturvallisuuden näkökulmasta huoltovarmuuden peruspilari on vahvasti sidoksissa valtionhallinnon ja elinkeinoelämän yhteistoimintaan.

Myös puolustusteollisuuden tarpeet on otettu huoltovarmuudessa huomioon ja näin on jatkossakin oltava. Sotilaallisen huoltovarmuuden avulla varmistetaan materiaalin ja palveluiden saatavuus kriittisenä hetkenä. Sotilaallinen huoltovarmuus sisältää muun muassa teollista valmiutta ja kriittisen osaamisen säilyttämisen kotimaassa. Toimivat kansainväliset tuotanto- ja toimitusketjut ovat tulleet yhä tärkeämmiksi yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Kuten koronaepidemia on osoittanut, nämä ketjut ovat kuitenkin varsin alttiita häiriöille, mikä aiheuttaa vakavan haasteen kansalliseen kriisinkestävyyteen ja huoltovarmuuteen. Siksi omavaraisuudesta on huolehdittava. Huoltovarmuusnäkökulma ja kotimainen tuotanto tulee jatkossakin huomioida hankintoja tehtäessä.

Oli huolestuttavaa, että hallituksen oli keväällä avattava varmuusvarastoja suojavarusteiden ehtymisen vuoksi jo epidemian alkumetreillä. Terveydenhuollon tarvikkeita Suomeen tuovat yritykset eivät enää saaneet hankittua hoitohenkilökunnan suojavarusteita suunnitellusti, koska maiden rajojen sulkemiset ja muut rajoitukset Euroopassa aiheuttavat viivästyksiä ja perumisia toimituksiin. Monet suomalaiset yritykset ovat nyt ansiokkaasti vastanneet haasteeseen ja ryhtyneet valmistamaan erilaisia terveydenhuollon suojavarusteita. On tehty investointeja ja palkattu väkeä. Itse olen vaatinut hallitukselta päätöksiä myös rokotetuotannon uudelleen käynnistämiseksi. Suomella on pitkä kokemus rokotetuotannosta, mutta se lopetettiin kustannussyistä.

Koronaepidemia on osoittanut, että maatalouden akuutin työvoimaongelman ja kroonisen kannattavuusongelman ratkaiseminen on entistäkin tärkeämpää. Kotimainen ruuantuotanto on tärkeää laadun, turvallisuuden ja huoltovarmuuden ylläpitämiseksi. On viisautta varautua siihen, että emme aina välttämättä saa elintarvikkeita ulkomailta. Ilman tarpeeksi päättäväisiä toimenpiteitä kotimaisen ravinnontuotannon jatkuvuus on uhattuna, mikäli maatalouden kannattavuuden heikkeneminen jatkuu.

Energiajärjestelmässämme on huomioitava ilmastopäästöjen lisäksi omavaraisuus ja huoltovarmuus. Varautumisen ratkaisujen pitää olla kustannustehokkaita ja varmuudella toimivia. Huoltovarmuuden parantamiseen pitää juuri nyt panostaa.

Päivi Räsänen
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja, lääkäri