Verenluovuttajana olet osa huoltovarmuutta
Suomen Punaisen Ristin (SPR) Veripalvelun toiminta on kriittisen tärkeää yhteiskunnan varautumisen ja valmiuden kannalta. Verenluovuttajien merkitys korostuu poikkeustilanteissa, mutta vapaaehtoiset luovuttajat ovat yhtä lailla arkinen ja jokapäiväinen osa suomalaista valmiutta. On tärkeää, että Suomessa on laaja joukko verenluovuttajia, jotta heitä on saatavilla nopeasti silloin, kun heitä eniten tarvitaan.
Verenluovuttajat ovat ainutlaatuisessa ja korvaamattomassa roolissa terveydenhuollon tukena, sillä verta ei voi korvata lääkkeillä. Veripalvelun verenluovutustoiminnan johtaja Johanna Castrén kertoo, että Suomi, kuten käytännössä kaikki Euroopan maat, on omavarainen verivalmisteiden suhteen.
Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden ylläpitämiseksi tarvitaan laaja joukko vapaaehtoisia verenluovuttajia. Suomessa verta luovuttaa vuosittain noin kolme prosenttia luovutusikäisistä, vaikka Veripalvelun arvion mukaan 60 % luovutusikäisistä soveltuisi luovuttajaksi.
– Tärkeintä ei ole se, että nykyiset luovuttajat käyvät useammin, vaan se, että luovuttajakunta kasvaa. Kun mukana on enemmän ihmisiä, yksittäisen luovuttajan ei tarvitse käydä verenluovutuksessa niin tiheään, Castrén tiivistää.
Ensiluovuttajat ensiarvoisessa asemassa
Etenkin ensiluovuttajien merkitys on suuri, sillä joka vuosi osa luovuttajista joutuu lopettamaan luovutuksen joko yläikärajan (70 vuotta) tai jonkin terveydellisen syyn vuoksi. Uudet luovuttajat muodostavat pohjan luovuttajakunnan kasvulle.
– Tavoitteena tälle vuodelle on saada vähintään 22 000 uutta luovuttajaa ja jatkossa vielä merkittävästi isompi määrä. Meillä on vuosien kokemus siitä, että tavoitamme uusia luovuttajia parhaiten varuskunnissa ja oppilaitoksissa sekä viime vuosina myös yhä enemmän työpaikoilla ja pääkaupunkiseudulla liikkuvassa Verenluovutusbussissa, Castrén kertoo.
Ensiluovutuksen kynnystä saattavat nostaa tietyt verenluovutukseen liittyvät myytit. Yksi yleisimmistä liittyy urheilun ja verenluovutuksen yhdistämiseen. Veripalvelun huojentava viesti on, että myös aktiiviliikkuja voi hyvillä mielin luovuttaa.
– Liikkuminen ei estä verenluovutusta, mutta muutama käytännön asia on kuitenkin hyvä tietää. Luovuttamaan kannattaa tulla hyvin levänneenä ja nesteytyneenä, sillä luovutuksessa menetetään noin puoli litraa verta. Nestetasapaino palautuu vuorokaudessa, joten samana päivänä luovutuksen jälkeen kannattaa välttää hikiliikuntaa ja pistokäden rasitusta. Kuntoliikkuja voi palata harrastuksensa pariin jo seuraavana päivänä, Castrén ohjeistaa.
Ojenna kätesi ja osallistu kampanjaan
Reserviläisliitto ja SPR:n Veripalvelu tekevät jo viidettä vuotta yhteistyötä valtakunnallisen verenluovutuskampanjan tiimoilla. Reserviläinen ei luovuta – paitsi verta -nimeä kantavaan kampanjaan voi ottaa osaa 2.3.–29.5.2026 välisenä aikana. Löydät kampanjasivun Veripalvelun verkkosivuilta.
Haastekampanjalla halutaan muistuttaa verenluovutuksen tärkeydestä ja verenluovuttajien korvaamattomasta roolista suomalaisen huoltovarmuuden ja valmiuden ylläpitämisessä.
Reserviläisliiton jäsenyhdistykset voivat ottaa osaa verenluovutuskampanjaan perustamalla yhdistykselle Luovuttajaryhmän. Jäsenet voivat kerryttää yhdistyksen Luovuttajaryhmän pistepottia mainitsemalla yhdistyksen nimen verenluovutuskäyntinsä yhteydessä. Viime vuonna reserviläiset kävivät verenluovutuksessa kolmen kuukauden kampanjan aikana 322 kertaa.
Verenluovutuskampanjan suojelijana toimii tänä vuonna vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja, eversti Eero Svanberg. Hän kannustaa Reserviläisliiton paikallisyhdistyksiä ja niiden jäseniä ottamaan aktiivisesti osaa kampanjaan.
– Moni asia maailmassa tapahtuu itsestään, mutta hyvä teko vaatii tekijän. Verenluovutus on konkreettinen tapa auttaa. Luovuta verta – se on hyvä teko, Svanberg sanoo.
Lisätietoa verenluovutuksesta löydät Veripalvelun sivuilta:
Tietoa ensiluovuttajalle
Sovinko luovuttajaksi -testi
Näin verta luovutetaan
Missä voi luovuttaa?
Usein kysyttyä