Skip to content
14.2.2020

Asevelvollisuuden ulottamista naisiin harkittava

 

Maavoimien komentajan, kenraali Petri Hulkon mukaan kolmasosa nuorista miehistä ei kykene suorittamaan asepalvelusta ja, että asepalvelukseen tulisi tämän johdosta saada lisää vapaaehtoisia naisia. Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola kannattaa esitystä:

Reserviläisliitto on jo pitkään esittänyt, että vuosittaiset kutsunnat laajennettaisiin myös naisia koskeviksi. Tätä kautta vapaaehtoisesti asepalvelukseen hakeutuvien naisten määrä kasvaisi varmasti merkittävästi.

Myös Reserviläisliitto kantaa huolta asepalveluksesta karsiutuvien miesten määrän jatkuvasta kasvusta. Varapuheenjohtaja Hakolan mukaan palveluskriteereitä ja palveluksen sisältöä olisi hyvä miettiä uudestaan:

Kuten kenraali Hulkko totesi, jokaisesta ei tarvitse kouluttaa etulinjan taistelijaa. Tehtäväkohtaisilla kenttäkelpoisuusvaatimuksilla ja riittävillä tukitoimilla voidaan turvata se, ettei palvelus muodostu monelle ylivoimaiseksi ja, että nykyistä suurempi osuus ikäluokasta kykenee sen suorittamaan.

Alhaisen syntyvyyden johdosta miespuolinen ikäluokka ei enää jatkossa välttämättä riitä ylläpitämään Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta. Reserviläisliitto kehottaa pohtimaan ajoissa, miten ongelma ratkaistaan.

Runsaan vuosikymmenen päästä on päätettävä, miten vastaamme alhaisen syntyvyyden haasteisiin. Vaihtoehtoina ovat lakisääteisen asepalveluksen laajentaminen myös naisia koskevaksi tai se, että reserviläiset ovat nykyistä pidempään sijoitettuna Puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin, evästää varapuheenjohtaja Terhi Hakola.

Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280.000 henkilöä, joista yli 96 prosenttia on reserviläisiä. Sotilasarvosta ja tehtävästä riippuen reserviläisen keskimääräinen sijoitusaika joukoissa on runsaat 10 vuotta.