VAHVAA PUOLUSTUSTA YLLÄPIDETTÄVÄ -VAALIOHJELMA

Reserviläisliitto vaatii itsenäisen, uskottavan ja koko valtakunnan kattavan puolustuksen ylläpitämistä myös tulevaisuudessa. Liitto katsoo myös, että yhteiskunnan yleiseen varautumiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Hallitusohjelmaan 2019-2023 on kirjattava seuraavat peruslinjaukset puolustuksemme sekä varautumisemme ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi:

  1. Koko Suomea on puolustettava.


  2. Miespuolista väestönosaa koskeva, yleinen asevelvollisuus on säilytettävä.
  3. Puolustusmäärärahojen riittävä taso ja Puolustusvoimien riittävä henkilöstömäärä on turvattava.
  4. Riittävää kertausharjoituskoulutusta on ylläpidettävä ja sitä on tuettava huolehtimalla paremmin reserviläisille tarkoitettujen, vapaaehtoisten harjoitusten, omaehtoisen koulutuksen ja toiminnan resursseista sekä ohjeistuksesta ja ylläpitämällä koko maan kattavaa ampumarataverkostoa.
  5. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen elinvoimaisuus on turvattava riittävillä resursseilla ja puolustusvoimien tukitehtävillä sekä koulutuksen sisältöä kehittämällä.
  6. Laivue 2020 ja HX-hanke on rahoitettava erillisrahoituksella.

Lisäksi puolustusjärjestelmämme kehittämisessä on huomioitava seuraavia asioita: 

1.  Koko Suomea on puolustettava pohjoisesta etelään ja idästä länteen kehittyvä sodankuva huomioiden

  • Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen koko on pidettävä vähintään nykyisellä 280.000 henkilön tasolla. Puolustusvoimien operatiiviset, alueelliset ja paikallisjoukot on varustettava asianmukaisesti ja niiden harjoitteluun on varattava riittävät resurssit. Lisäksi on selvitettävä mahdollisuudet lisätä Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen aktiivireservi, joka muodostettaisiin sijoittamattomista reserviläisistä, aseistettaisiin jalkaväen perusaseistuksella ja, jonka osaamista ylläpidetään Puolustusvoimien vapaaehtoisten harjoitusten, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutuksen ja omatoimisen osaamisen kehittämisen avulla. Kannusteina tulee olla tehtäväpolulla ja sotilasarvossa eteneminen.
  • Jokainen sodan ajan tehtäviin sijoitettu reserviläinen on kutsuttava kertaamaan vähintään kerran noin kymmenen vuoden sijoitusaikana. Vuosittain kertausharjoituksiin kutsuttavien reserviläisten määrää on lisättävä noin kolmanneksella 28.000 reserviläiseen. Kertausharjoituksia täydentämään tulee järjestää enemmän vapaaehtoisia harjoituksia. 
  • Hybridisodankäynnin uhkaan on varauduttava Puolustusvoimien nopean toiminnan elementtejä kehittämällä ja niiden resursseja kasvattamalla. Lisäksi on hyödynnettävä reserviläisjärjestöjä ja niiden paikallisorganisaatioita.
  • Puolustusvoimien paikallisjoukkoja on kehitettävä edelleen alueiden erityispiirteitä palveleviksi yhteistyössä paikallisten viranomaisten ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Paikallispataljoonien määrää on kasvatettava niin, että niitä toimii kahdesta kolmeen jokaisess maakunnassa. Tämä tarkoittaa paikallisjoukkojen vahvuuden kasvattamista kaksinkertaiseksi nykyisestä. 

2. Miesten yleinen asevelvollisuus on säilytettävä puolustuksemme perustana 

  • Suomen puolustuksen tulee jatkossakin rakentua miesten yleisen asevelvollisuuden ja reserviläisistä muodostettavien sodan ajan joukkojen varaan. Yleinen asevelvollisuusjärjestelmä on säilytettävä puolustusratkaisunamme.
  • Kaikkien palveluskelpoisten miesten tulee voida aloittaa varusmiespalvelus ja valtaosan heistä on kyettävä suorittamaan palvelus loppuun. Tehtäväkohtaisilla kenttäkelpoisuusvaatimuksilla ja riittävillä tukitoimilla tulee turvata se, ettei palvelus muodostu kenellekään ylivoimaiseksi.   
  • Miespuolista väestönosaa koskettavat kutsunnat tulee laajentaa myös naisia koskeviksi joko kutsumalla naiset varsinaisiin kutsuntoihin tai järjestämällä heille vastaavantyyppinen tilaisuus. Tavoitteena tulee olla naisten maanpuolustustietämyksen ja -tahdon lisääminen sekä naisten hakeutuminen nykyistä laajemmassa määrin asepalvelukseen. Tilaisuuden tulee sisältää terveystarkastus, josta aiheutuvat kustannuksen on jaettava eri hallinnonalojen kesken. Tarkastusten tavoitteena on saada syrjäytymisvaarassa olevia naisia erilaisten yhteiskunnan tukitoimien piiriin. 
  • On selvitettävä mahdollisuudet asepalveluksen rinnalla toteutettavaan kansalaispalvelukseen, jonka suorittaisivat naiset sekä ne miehet, jotka eivät suorita asepalvelusta. Järjestelmän tulisi korvata nykyinen siviilipalvelus ja sillä tulee pyrkiä rakentamaan lisää suorituskykyä normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Toisen asteen opintoihin tulee sisällyttää opintojaksoja ja vapaaehtoisia lisäopintoja, jotka liittyvät maanpuolustukseen ja kokonaisturvallisuuteen. 

3.  Puolustusmäärärahojen on oltava uskottavalla ja riittävällä tasolla

  • Puolustusmäärärahat on säilytettävä vähintään nykyisellä tasollaan mutta kuitenkin niin, että niissä huomioidaan kiinteiden kulujen kasvu sekä yleinen indeksikehitys. Laivue 2020 ja HX-hankinnat on rahoitettava erillisrahoituksella.
  • Riittävä osuus puolustusmäärärahoista on vuosittain ohjattava 28.000 reserviläisen kouluttamiseksi Puolustusvoimien kertausharjoituksissa ja vähintään 10.000 reserviläisen kouluttamiseksi Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa.
  • Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle on vuosittain kohdistettava riittävät resurssit 10.000 reserviläisen kouluttamiseksi Puolustusvoimien MPK:lta tilaamassa tai sen mahdollisesti itse järjestämässä sotilaallisessa koulutuksessa.

4. Vapaaehtoistyöllä on kasvava merkitys puolustukselle

  • Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle on vuosittain kohdennettava riittävät resurssit vähintään 25.000 reserviläisen kouluttamiseksi sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa. MPK:n julkinen rahoitus on palautettava vähintään vuoden 2009 tasolle ja sitä tulee kasvattaa, mikäli MPK:n vastuut ja toimenkuva muuttuvat. Myös MPK:n järjestämää varautumiskoulutusta on tuettava julkisin varoin.
  • Reserviläisjärjestöt on kytkettävä kiinteämmäksi osaksi puolustusjärjestelmäämme vapaaehtoista maanpuolustusta määrittelevän lain mahdollistamaa yhteistoimintasopimusmekanismia hyödyntämällä. Järjestöjen kanssa on tehtävä vuosittain tulossopimukset, joiden toteuttamiseen tulee suunnata lisäresursseja kohdistuen erityisesti reserviläisten kenttäkelpoisuuden ja suomalaisten maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi tehtävään työhön. Erityistä huomioita on kiinnitettävä maakunnallisen tason resursseihin.
  • Aiempaa harvemman varuskuntaverkoston ja vapaaehtoistoimijoiden lisääntyneiden tehtävien johdosta on selvitettävä mahdollisuudet perustaa maakunnallisia, kokonaismaanpuolustuksellisia toimintakeskuksia, joihin kaikki maanpuolustusjärjestöt ja -yhteisöt voisivat tukeutua. Näiden toimintaan tulee osoittaa riittävät resurssit niiden viranomaisten taholta, joilla on rooli kokonaisturvallisuudessa ja maanpuolustuksessa.

5. Reserviläisten vastuuta ja oikeuksia tulee lisätä

  • Reserviläisten mahdollisuuksia ja oikeuksia toimia laajemmin omaehtoisen toiminnan, harjoittelun ja ammuntojen vastuuhenkilöinä on lisättävä. Reserviläisille tulee myös antaa enemmän vastuuta ja toimintaoikeuksia liittyen kertausharjoitusten ja muun reserviläiskoulutuksen harjoitteluun, suunnitteluun ja toteutukseen. Reserviläisten siviilissä suorittamat tutkinnot ja luvat on huomioitava nykyistä paremmin Puolustusvoimissa.
  • Reserviläisliitto tukee Puolustusvoimien reservin koulutuksen kehittämissuunnitelman 2018 - 2022 toteuttamista. Puolustusvoimien reservin ylennyksiä säätelevää normia on kehitettävä niin, että nykyistä nopeampi urakehitys on mahdollinen ja, että ylennyskierron piiriin saadaan myös sijoittamaton reservi huomioimalla nykyistä paremmin ja laajemmin vapaaehtoinen kouluttautuminen sekä toiminta.

6. Ampumaharjoittelun edellytykset on turvattava

  • Reservin omaehtoista ampumaharjoittelua on tuettava mm. ylläpitämällä koko Suomen alueen kattavaa ampumarataverkostoa.  Valtion ja kuntien on yhdessä vapaaehtoistoimijoiden kanssa etsittävä keinot ampumaratojen säilyttämiseksi ja niiden kehittämiseksi. Ympäristöministeriön tulee laatia ohjeistus, joka yhtenäistää paikallisten ympäristöviranomaisten lakitulkintoja ampumarata-asioissa. 
  • Suomeen on luotava kattava ampumaurheilukeskusten verkosto, joka turvaa laajan omaehtoisen ja turvallisen ampumataitojen ylläpidon kaikilla ampumaharrastajilla reserviläisistä urheiluampujiin ja metsästäjiin. 
  • Pääkaupunkiseudulle rakennettavaksi kaavaillun ampumaurheilukeskuksen perustamisesta on pidettävä huolta.

7.     Aselainsäädännön byrokratiaa on kevennettävä 

  • Reserviläisten ampumaharjoittelua on kannustettava keventämällä ampumaharrastukseen liittyvää normitusta. Aselupien hakua on helpotettava sekä hakemusten käsittelyä joudutettava ja yhdenmukaistettava ottamalla mahdollisimman pian käyttöön aselupien sähköinen käsittelyjärjestelmä, jonka tulee sisältää myös mahdollisuus harrastuksen aktiivisuuden todentamiseen.  
  • Aselupien hinnoittelua ja hakumenettelyä on kevennettävä erityisesti useita aseita omaavien henkilöiden osalta. Aselain uudistus on toteutettava tavalla, joka turvaa reserviläisten laajan ampumaharrastuksen eri puolilla Suomea. 

8. Kansainvälisen toiminnan on kehitettävä kansallista puolustusta

  • Suomen on toimittava kansainvälisessä kentässä johdonmukaisella, luottamusta herättävällä mutta aktiivisella tavalla. Yhteistyötä ja synergiahyötyjä Pohjoismaiden kesken on haettava erityisesti yhteisiä materiaalihankintoja lisäämällä ja yhteistä harjoittelutoimintaa edelleen tehostamalla. 
  • Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta on tärkeää ja Suomen osallistuminen siihen on hyödyllistä sotilaallisen osaamisen sekä kokemuksen kartuttamiseksi. Kansainvälisissä tehtävissä ja kriisinhallintaoperaatioissa tulee varmistaa reserviläisten osaamisen hyödyntäminen sekä toisaalta reserviläisten osaamisen kehittyminen kansallisen puolustuksen tehtäviin. Hankittu osaaminen tulee huomioida nykyistä paremmin reserviläisten sijoituksissa ja tehtäväpolulla. 

9. Kokonaisturvallisuudesta on huolehdittava

  • Yhteiskunnan yleistä resilienssiä on vahvistettava kokonaisturvallisuusjärjestelmällä, joka sisältää Puolustusvoimat, Poliisin, Rajavartiolaitoksen sekä muut viranomaiset ja tahot, jotka omaavat tehtäviä normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Näiden viranomaisten ja tahojen sekä toisaalta vapaaehtoisjärjestöjen yhteistyötä on tehostettava. Vapaaehtoistoimijoita on hyödynnettävä erilaisissa sisäisen turvallisuuden tehtävissä nykyistä enemmän ja erityisesti niillä alueilla, joissa varuskuntia ja Puolustusvoimien toimipisteitä ei enää ole. 
  • Suomeen on perustettava kansallinen varaamisrekisteri, johon kirjataan ja, jossa ylläpidetään eri viranomaisten poikkeusolojen tehtäviin varaamien henkilöiden tietoja.
  • Normaaliajan häiriötilanteiden ja poikkeusolojen organisaatioiden toimivuus on varmistettava ja niillä tulee olla tehtävissä tarvittavat välineet. Poikkeusolo-organisaatiohin sijoitetuille henkilöille on järjestettävä riittävä koulutus. Näitä tehtäviä tulee tarjota reserviläisille, joiden puolustusvoimien joukkojen sodan ajan sijoitus purkautuu. Reservissä olevia sotilaspoliiseina on hyödynnettävä reservipoliisijärjestelmää rakennettaessa.
  • Kyberturvallisuusuhkiin on vastattava mm. lainsäädäntöä edelleen kehittämällä. Reserviläisiä on hyödynnettävä enemmän kyberturvallisuuteen liittyvissä tehtävissä hyödyntämällä siviilissä hankittua osaamista.