RES arkisto

28.9.2010 16.00

Yleisestä asevelvollisuudesta ei luovuta

Siilasmaan työryhmä on laskenut, että 60.000 hengen ammattiarmeijaan siirtyminen edellyttäisi puolustusmenojen nostamista 2,8 miljardista eurosta viiteen miljardiin euroon.

Tänään raporttinsa yleisen asevelvollisuuden kehittämisestä jättänyt ns. Siilasmaan selvitysryhmä näkee Reserviläisliiton tavoin, että yleinen asevelvollisuus on jatkossakin tehokkain tapa järjestää maanpuolustus. Ryhmä on laskenut, että 60.000 henkilön suuruinen ammattiarmeija maksaisi vuositasolla viisi miljardia euroa. Ensi vuoden puolustusbudjetti on noin 2,8 miljardia euroa, millä ylläpidetään 350.000 henkilön suuruisia sodan ajan joukkoja.
IMG 0505
Asekaluston jatkuva hinnannousu pakottaa lähivuosina pienentämään sodan ajan joukkoja. Kuvassa NH-90 lentonäytöksessä Utin taivaalla.
Selvitysryhmä muistuttaa kuitenkin raportissaan, että julkisen talouden liikkumavaran kaventuminen aiheuttaa 2010-luvun puolivälissä tarpeen supistaa puolustusvoimien normaaliolojen vahvuutta ja muuttaa toimintatapoja. Vanhentuneena poistuvaa sotavarustusta ei ole varaa korvata uudella ilman merkittävää puolustusmäärärahojen korotusta. Tämän takia poikkeusoloihin tarkoitettujen suorituskykyisten joukkojen määrää on laskettava merkittävästi.

Tästä huolimatta selvitysryhmä pitää tärkeänä sitä, että asevelvollisuuden suorittaa jatkossakin mahdollisimman suuri osa miespuolisesta ikäluokasta. Valikoivaan asevelvollisuuteen siirtyminen laskisi palvelusmotivaatiota, koska sen myötä asepalvelus miellettäisiin vapaaehtoiseksi. Reserviläisliiton tavoin myös Siilasmaan selvitysryhmä tyrmää Vihreiden esityksen vapaaehtoiseen asepalvelukseen siirtymisestä. Kumpikaan ei usko, että vapaaehtoisella asepalveluksella saataisiin riittävästi halukkaita palvelukseen.

Varusmiespalveluksen sisältöä ja palvelusehtoja pitää kehittää. Puolustusministerin asettama selvitysryhmä pitää erityisen tärkeänä, että varusmiespalveluksen suorittamista tuetaan erilaisilla taloudellisilla tukitoimilla. Kehitettäviä kannustimia ovat päiväraha ja matkauudistus siten, että kaikki kotimaan lomamatkat ovat ilmaisia. Muita mahdollisia kannustimia ovat varusmiespalveluksen lukeminen osaksi eläkeaikaa sekä veroetu, joita myös Reserviläisliitto on esittänyt käyttöön otettavaksi.

Varusmiespalvelusta voisi lyhentää

Siilasmaan selvitysryhmä esittää myös varusmiespalveluksen lyhentämistä kahdella viikolla, jotta varuskunnissa olisi enemmän aikaa analysoida oppimistuloksia ja valmistautua seuraavan erän palvelukseen astumiseen. Peruskoulutuskautta lyhennettäisiin tässä mallissa viikolla ja erikoiskoulutuskautta puolella viikolla. Lyhentäminen olisi tehtävä palveluksen yleissivistäviä aiheita vähentämällä. Tämän säästövaikutus olisi noin kymmenen miljoonaa euroa.

Lisäksi selvitysryhmä esittää harkittavaksi, että osa varusmiehistä palvelisi jatkossa vain neljä kuukautta. Tälle ryhmälle reserviläisiä annettaisiin tarvittava lisäkoulutus vasta valmiutta kohotettaessa. Vuosittainen säästövaikutus olisi lähes 60 miljoonaa euroa.

Esityksellä tavoitellaan tilannetta, jossa puolustusvoimilla olisi reservissä nykyistä suppeampi mutta toisaalta paremmin koulutettu, kova kärki äkillisten tilanteiden varalle sekä laaja reservi, joka vaatisi sotakelpoisuuden saavuttamiseksi merkittävää lisäkoulutusta.

Myös reserviläisiin kiinnitettävä enemmän huomiota

Selvitysryhmän näkemyksen mukaan myös reserviläisistä on jatkossa pidettävä nykyistä parempaa huolta. Heidän on tunnettava, että puolustusvoimat on kiinnostunut heidän osaamisestaan ja kehityksestään. Asevelvollisen tietojärjestelmän avulla voidaan reserviläisiin olla yhteydessä puolustusvoimien ajankohtaisista asioista, päivittää reserviläisten tietoja sekä saada tietoja reserviläisen osaamisen kehittymisestä sekä heidän toiveistaan.

Reserviläisiä on informoitava vähintään sodan ajan sijoituksen purkautumisesta ja asevelvollisuuden päättymisestä. Osa reservin tehtävistä voidaan työryhmän mielestä laittaa hakuun siten, että reserviläiset saavat hakea vapaita tehtäviä.

Raportissa kiinnitetään huomiota myös joidenkin työnantajien nihkeään suhtautumiseen kertausharjoituksiin. Työryhmä esittää lääkkeeksi, että harjoituskutsun liitteenä reserviläiselle lähetetään tietoa suomalaisesta puolustusjärjestelmästä ja kertausharjoituskoulutuksesta. Omalle työantajalle edelleen toimitettava tiedote lisäisi työantajien ymmärrystä kertausharjoitusjärjestelmän toiminnasta ja sen tärkeydestä puolustuskyvyllemme.

Puolustusministeri asettaman selvitysryhmän tehtävänä oli selvittää asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Selvitysryhmän puheenjohtajana toimi F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa ja jäseninä johtaja Marko Ahtisaari, toimitusjohtaja Pekka Ala-Pietilä, nykyisin puoluesihteeri Mikael Jungner, oikeustieteen kandidaatti Kirsi Komi, tutkija Anni Ojajärvi, toimitusjohtaja Marko Parkkinen sekä asianajaja Outi Siimes.

Selvitysryhmää on tukenut laajapohjainen neuvottelukunta, jossa Reserviläisliittoa edusti varapuheenjohtaja Osmo Suominen. Ryhmä on perehtynyt asevelvollisuuteen muun muassa tapaamalla poliittisia päättäjiä ja asiantuntijoita sekä teettänyt työnsä tueksi tutkimuksia. Se tänään julkaistu raportti on luettavissa alla olevasta linkistä.

Suomalainen asevelvollisuus plmv2 2010 (pdf) (3.5 MB)

Palaa otsikoihin