Timonen Maarit

Maarit Timonen työskentelee Lapin ammattikorkeakoulussa opettaen tulevia metsätalousinsinöörejä ja agrologeja. Hän on sotilasarvoltaan vääpeli. Timonen on aktiivijäsen Tornion Reserviläisissä sekä toimijana Lapin reserviläispiirin hallituksessa. Timonen valittiin Reserviläisliitto ry:n liittohallitukseen vuosille 2018-2019.
24.2.2018 18.35

Reserviläiset entistä huonommassa kunnossa - mitä pitäisi tehdä?

Vain noin puolet 20-34 -vuotiaista reserviläisistä on sodan ajan sijoituksensa edellyttämässä kunnossa. UKK-instituutin liikuntapiirakka kertoo, miten liikuntaa pitäisi harrastaa, jotta terveys ja toimintakyky säilyisivät riittävällä tasolla.
”Reserviläisten kunto ei ole enää huonontunut – pohja on saavutettu.” Näin uutisoitiin keväällä 2016 STT:n uutisissa. Puolustusvoimat on tutkittanut reserviläisten kuntoa jo muutamia kertoja viimeisen vuosikymmenen aikana. Viimeisimpään reserviläisten kuntotutkimukseen osallistui noin 800 miestä, jotka olivat kertausharjoituksissa vuonna 2015. Edelliset vastaavat tutkimukset tehtiin vuosina 2003 ja 2008.

Näiden tutkimusten tuloksena oli se, että vain noin puolet 20-34 -vuotiaista reserviläisistä on siinä kunnossa, jota sotilastehtävissä pidetään tavoiteltavana. Lisäksi lihaskunto on reserviläisillä parempi kuin kestävyyskunto.

Mitä sitten pitäisi meistä jokaisen tehdä minimissään oman terveytensä ja jokapäiväisen arkikuntonsa ylläpitämiseksi? Puhumattakaan aktiivireserviläisen, joka on koulutettu uuden taistelutavan mukaiseen liikkuvaan sodankäyntiin Suomen olosuhteissa. Sotilaalla on oltava mukanaan, yllään tarvittava taisteluvarustus – tilanteesta riippuen 10-20 kiloa - ja taistelutahdon lisäksi fyysinen kyky toteuttaa taistelussa vaadittuja tehtäviä ja jaksamista jatkaa taistelua ennalta ennakoimattoman ajan. Nämä taistelutoimet eivät enää onnistu pelkällä sohvalla makoilulla, vaan vaativat säännöllisesti harjoitettua kestävyyskuntoa. Oikotietä onneen ei ole tässäkään, vaan työ palkitsee tekijänsä ja hitaasti hyvä tulee.

Virallinen terveysliikuntasuositus on jo pitkään esitetty piirakan muodossa. UKK-instituutin kehittämä liikuntapiirakka kertoo, miten paljon ja minkälaista liikuntaa pitäisi viikoittain harrastaa, jotta terveys ja toimintakyky säilyisivät. Liikuntapiirakka perustuu Yhdysvaltain terveysviraston julkaisemiin tutkimuksiin, ja sen taustalla on vankka tieteellinen näyttö.

liikuntapiirakka

Liikuntapiirakka jakaa terveyskunnon kahteen osa-alueeseen: kestävyyteen sekä lihaskuntoon ja liikehallintaan. Kestävyyskunto viittaa verenkierto- ja hengityselimistön kuntoon – siis siihen, miten tehokkaasti sydän jaksaa pumpata, missä kunnossa verisuonet ovat ja miten keuhkot toimivat. Lihaskunto ja liikehallinta käsittävät lihasten kunnon lisäksi myös sellaisia ominaisuuksia kuin tasapaino, reaktiokyky, koordinaatio, ketteryys ja liikenopeus, jotka kaikki heikkenevät hyvin nopeasti ihmisen vanhentuessa. Vastalääkkeenä näiden ominaisuuksien heikentymiselle on se, että niitä kehitetään erilaisilla harjoituksilla kuten hyppelyt, heitot, erilaiset pelit kuten sähly, jalkapallo ja lentopallo.

Terveyden edistämiseksi pitäisi joka viikko muistaa vahvistaa sekä kestävyyttä että lihaskuntoa ja liikehallintaa. Kestävyyskunnon viikkoannos mitataan ajassa, ja viikoittainen annos riippuu siitä, liikutko rivakasti vai rauhallisemmin. Ajankäytön kannalta ilouutinen on se, että terveys kohenee, vaikka jakaisit liikuntasessiosi pieniinkin pätkiin – jo 10 minuutin annokset lasketaan! Mukaan lasketaan myös ns. hyötyliikunta eli esimerkiksi lumen kolaus ja polttopuiden teko.

Lihaskunnon ja liikehallinnan kohentaminen ei ole pelkkää painojen nostelua, vaan se tapahtuu myös esimerkiksi tanssimalla, venyttelemällä tai vaikka pallopelejä pelaamalla. Tämän osa-alueen annos määritellään harjoittelukertoina: vähintään kaksi annosta viikossa. Monikin meistä vielä harjoittaa kehoansa, mutta harvempi muistaa myös huoltaa sitä aktiivisesti eli hierottamalla, venyttelemällä ja kehonhuoltoharjoituksia tekemällä esimerkkilajeina jooga tai pilates. Samoin tahtoo usein unohtua treenauksen huumassa, että lepo on tarpeellinen hyvän harjoittelujakson päälle. Lepokin voi olla aktiivista lihasten huoltoa edellä esitetyin esimerkein.  

Terveysliikuntasuosituksen saavuttaminen ei vaadi valtavasti aikaa, rahaa, eikä edes erityisiä taitoja. Avain terveenä säilymiseen on säännöllisyys ja monipuolisuus: Liikuntaa pitäisi olla viikossa monta annosta ja sen pitäisi olla vaihtelevaa. Yksin kovatehoinen treeni ei takaa kunnon kehitystä, vaan välillä pitää malttaa tehdä rauhallisemmin, jotta keho saa monipuolisia ärsykkeitä. Pelkkä rauhallinen liikuntakaan ei tee autuaaksi, vaan toisinaan pitää hengästyä ja hikoilla kunnolla.

Liikuntapiirakan ajatuksen noudattaminen omassa viikoittaisessa arkiliikunnassa takaa jo terveysvaikutukset ja jokapäiväisen siviilielämän tarpeet täyttävän kunnon. Reserviläisen olisi lisäksi hyvä ”maustaa” liikuntapiirakkaansa sotilaan liikkuvuutta ja toimintakykyä lisäävillä lajeilla kuten ammunta, hiihto, pyöräily ja patikointi. Erilaiset lihaskestävyyttä ja –voimaa lisäävät lajit ovat kenelle tahansa hyviä, mutta erityisesti sotilaalle ja ikääntyvälle ihmiselle. Näitä lajeja ovat mm. erilaiset oman kehon painolla tehtävät kuntopiirit, ryhmäliikuntaharjoitukset ja kahvakuula.

Ja sitten ei muuta kuin liikkumaan oman hyvän mielen ja kunnon vuoksi säännöllisesti ja monipuolisesti. Samalla varmistat oman kenttäkelpoisuutesi ja toimintakykysi nykyaikaisen sotilasjoukon osana.

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi