Terho Pelli

Kainuun Reserviläispiiri ry:n toiminnanjohtaja.
19.12.2017 12.24

Kiitos hyrynsalmelaisille

Itsenäisyyspäivän kunniavartiot onnistuivat yli odotusten myös Hyrynsalmella, jossa vapaaehtoisia ilmaantui mukaan vielä tilaisuuden alkaessa.
Sain olla mukana valtakunnallisissa ja maakunnallisissa tilaisuuksissa Kainuussa, joissa suunniteltiin havuseppeleiden tekoa ja kunniavartioiden asettamista sankarihaudoille 6.12.2017. Idean toteuttamista pidettiin haasteellisena ja lähes mahdottomana toteuttaa näinkin vähäväkisellä paikkakunnalla kuin Hyrynsalmella. Niinpä vein ajatuksen ja ehdotuksen toteuttamisesta paikalliseen seurakuntaan, jossa ajatus otettiin ilomielin vastaan ja päätettiin järjestää havuseppeleiden tekotalkoot, joihin kaikilla halukkailla oli mahdollisuus tulla mukaan. Innokkaita löytyikin peräti 40 henkeä ja seppeleet valmistuivat yhdessä päivässä.

Sitten olikin edessä se haasteellisempi puoli eli miten saada kunniavartioon henkilö jokaiselle sankarihaudalle. Se oli jo etukäteen selvää, ettei Kainuussa olisi mahdollista saada riittävästi reserviläisiä maakunnan keskusta Kajaania lukuun ottamatta. Niinpä sovimmekin seurakunnan edustajan, Tuula Kivijärven kanssa, että laajennamme osallistumista niin, että kunniavartioon voi osallistua jokainen halukas, koululaisista mummoihin ja vaareihin saakka. Ajattelimme, että noin joka toiselle haudalle olisi näin saatavissa kunniavartija. Yllätyksekseni paikalle tulikin enemmän väkeä kuin oli ilmoittautunut. Vielä kirkonpihalta löytyi halukkaita osallistujia, joten jokaiselle sankarihaudalle saatiin lopulta kunniavartiohenkilö.

Eräs nuorehko, mukana ollut naishenkilö tiivisti tunnelmansa seuraavasti: Asetuin minulle tuntemattoman henkilön haudalle, jonka hautakivessä oli päivämäärät s. 9.2.1925 ja k.17.7.1944. Mietin, että hän oli kerennyt täyttää vasta 19 vuotta helmikuussa ja kaatunut heinäkuussa. Mieleen tuli kesät, kun itse olin 19-vuotias, elämä oli edessä, olin vapaa nauttimaan nuoruudestani. En tuntenut pelkoa, tai huolta huomisesta. Mutta miksi hän ei saanut elää nuoruuttaan, kuin minä. Millaiset oli hänen haaveensa? Tämä nuori todella uhrasi henkensä vapaan Isänmaan puolesta, jotta minä ja muut olimme vapaita elämään itsenäisessä Suomessa. Silmänurkka kostui, tunsin suurta kiitollisuutta.

Sain kunniavartiota ohjatessani seurata, millä antaumuksella, tunteella ja täydellä sydämellä jokainen oli mukana. Liikutukseltani minulla ei ollut sanoja kuvaamaan tilaisuudessa kokemaani ja näkemääni. Niinpä sain tilaisuuden päättyessä ainoastaan sanottua kiitos ystävät, hyvää Itsenäisyyspäivää

Haluan vielä näin jälkeenpäin kiittää kaikkia mukana olleita hienosta ja arvokkaasta tapahtumasta. Me yhdessä teimme sen ja tämä muisto säilyy ikuisesti.

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi