rss Olli Nyberg

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg käsittelee blogissaan Puolustusvoimia, puolustusjärjestelmämme kehittämistä sekä vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja muita puolustukseen liittyviä kysymyksiä.
15.9.2013 15.58

Kansalaisaloite tyhjän päällä

Ohi on -kansalaisaloite nojaa Göbbelsin oppeihin. Siihen, että uudelleen ja uudelleen toistetusta valheesta tulee lopulta totta.
Ohi on -kansalaisaloitetta on viime viikkoina käsitelty paljon tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa. Varsinkin jälkimmäisessä aloitteen taustajoukot ovat olleet näkyvästi liikkeellä ja ajoittain hallinneet ilmatilaa. Ja mikäs on hallitessa, sillä kansalaisaloite ja siihen liittyvä mediakampanja on hienosti tehty.

Kampanjan tekijät ovat taitavasti saaneet asiansa julkiseen keskusteluun. Mukaan on saatu tunnettuja henkilöitä, nettisivut ovat hienot ja myös tiedotus on ollut toimivaa. Suorastaan nerokas mediatemppu oli kansalaisaloitteen käynnistäminen keräämällä nimiä kutsuntapaikoilla. Sillä saatiin samaan aikaan paikalle puolustusvoimien lisäksi myös poliisi ja suuri määrä tiedotusvälineiden edustajia.

Puolustusvoimat on vastannut aloitteeseen omalla tiedotuksellaan. Tuekseen se on saanut paljon poliittisia päättäjiä sekä perinteistä mediaa ja erityisesti lehtien päätoimittajia. Ohi on -aloitetta on yritetty ampua alas useankin pääkirjoituksen voimin samaan aikaan kun monet kansanedustajat ovat rusikoineet sitä surutta sosiaalisessa mediassa.

Rusikointi onkin ollut helppoa, sillä kansalaisaloitteen perusväittämät eivät kestä edes vähänkään tarkempaa tarkastelua. Tuntuu siltä, että yleinen asevelvollisuus pitää nyt saada lakkautetuksi maksoi mitä maksoi, seurauksista välittämättä.

Muutamia esimerkkejä. Yleisen asevelvollisuuden väitetään ensinnäkin olevan kallis tapa järjestää puolustus. Selvitysten mukaan asia on päinvastoin. Nykyisen suuruinen puolustusbudjetti riittäisi 20.000 hengen ammattiarmeijaan. Jos sen vahvuudeksi haluttaisiin 60.000, pitäisi pelkkiin henkilöstökuluihin budjetoida 1,5 miljardia lisää vuodessa. Lisäksi tarvittaisiin vielä 700 miljoonaa tehokkaamman sotavarustuksen hankkimiseksi.

Myös henkilöstöaines olisi ammattiarmeijassa kuulemma parempaa kuin asevelvollisuusarmeijassa. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Laajapohjainen, yleinen asevelvollisuus tuo palvelukseen yhteiskunnan parasta osaamista.

Ammattiarmeijoissa tilanne on päinvastainen. Ne joutuvat käyttämään paljon resursseja markkinointiin ja saavat silti palvelukseensa osin hyvinkin heikkoa aineista. Armeija on näissä maissa se työpaikka johon mennään, jos ei muuta työtä ole tarjolla. Ammattilaisarmeijoiden riveissä palveleekin paljon köyhiä, kouluttamattomia ja siirtolaistaustaisia henkilöitä.

Yleisen asevelvollisuuden tilalle tarjotaan puoliammattilaisista tai vapaaehtoisista koostuvaa armeijaa. On vaikea uskoa, että tätä kautta saataisiin ylläpidettyä riittävän suurta ja koko maan puolustamiseen kykenevää armeijaa. On hyvä muistaa, että Suomessa varaudutaan edelleen laajan maahantunkeutumisen torjuntaan.

Tätä uhkakuvaa ei  monen länsiarmeijan tehtävälistauksista enää löydy eikä siihen uskota kansalaisaloitteen taustajoukoissakaan. Näinkö nopeasti parin vuoden takainen Georgian sota on Suomessa unohdettu?  Vai onko se tarkoituksella sivuutettu rakennettuun viitekehykseen sopimattomana?

Myös Ruotsi purki laajan kenttäarmeijansa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja siirtyi muutaman kymmenen tuhannen miehen ammattiarmeijaan. Senkin kokoamisessa on ollut niin suuria ongelmia, että yleiseen asevelvollisuuteen palaaminen on noussut uudestaan vakavaan keskusteluun. Ruotsin kykyyn puolustaa omaa valtioaluettaan kun ei usko enää edes sikäläinen komentaja. Tähänkö suuntaan meilläkin halutaan mennä?

Minkähän takia Ohi on -kansalaisaloitteessa ei muuten sanallakaan viitata vain pari vuotta sitten tehtyyn, laajaan selvitykseen asevelvollisuudesta ja sen vaihtoehdoista. Tämän ns. Siilasmaan selvitysryhmän johtopäätös oli, että asevelvollisuus on edelleen kustannustehokkain tapa tuottaa Suomen puolustus. Edellä kerrotut luvut perustuvat tähän, 186-sivuiseen selvitykseen, joka tehtiin virkamiesten toimesta virkavastuulla.

Kansalaisaloitteen taustalla on niin fiksua ja koulutettua porukkaa, ettei Siilasmaan työryhmän raportin sivuuttaminen voi olla vahinko. Syy on varmaan se, etteivät raportin faktat ja johtopäätökset miellyttäneet. Niinpä lähdettiin mieluummin liikkeelle Goebbelsin oppien pohjalta.  Hitlerin Saksan propagandamestarillahan oli tapana sanoa, että uudelleen ja uudelleen toistetusta valheesta tulee lopulta totta.

Palaa otsikoihin | 3 Kommenttia | Kommentoi