Ismo Nöjd

Liittohallituksen ja valiokunnan jäsen.
27.9.2017 14.53

Tuhat sotilaspoliisia valmiina

Poliisihallitus on päättänyt selvittää ns. reservipoliisin käyttömahdollisuudet poliisin toiminnan tukena poikkeustilanteissa. Puolustusvoimat osallistuu selvityksen tekoon.
Mielestäni viranomaiset ovat tässä kohtaa oikealla asialla. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen kohdistuvat uhkat ovat monimuotoistuneet ja sodan ja rauhan raja hämärtynyt. Nykymaailmassa vakavia poikkeustilanteita saattaa syntyä jo rauhan aikana tilanteissa, joissa ei vielä ole ylittynyt kynnys ottaa valmiuslain tai puolustustilalain valtuuksia käyttöön.

Poliisivoimat on mitoitettu toimimaan normaaliolojen tilanteissa ja se pystyy nykyresurssein vastaamaan vain rajallisesti poikkeustilanteisiin. Toisaalta vakinaisessa virassa olevaa henkilöstöä ei voi mitoittaa ”varmuuden vuoksi” ylisuureksi. Tähän ongelmaan ratkaisun tuo esitetty reservipoliisijärjestelmä.

Kaikille koulutetuille ja halukkaille reserviläisille ei enää riitä tehtäviä sodan ajan organisaatiossa Puolustusvoimissa. Myös monet sotilaspoliiseiksi koulutetut jäävät vaille tehtävää. Koulutettuja, motivoituneita ja tehtäviin sopivia henkilöitä olisi siis löydettävissä. Mahdollisuus ei liity vain sotilaspoliisikoulutettuihin, vaan poliisi tarvitsee monien eri alojen asiantuntijoita.

Reserviläisliitossa on kaikkiaan 1061 sotilaspoliisikoulutettua jäsentä, joista sotilasarvonsa ilmoittaneita upseereita on 122, aliupseereita 606 ja miehistöä 329. Heistä 20-35 vuotiaita on yli 600 henkilöä ja 36-50 vuotiaita lähes 400 henkilöä. Reserviläisliiton jäsenet ovat vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta kiinnostuneita kansalaisia ja vapautuessaan aikanaan Puolustusvoimien sodan ajan tehtävistä, he muodostavat otollisen ryhmän rekrytoida henkilöstöä reservipoliisiin. Reserviläisliiton kokonaisjäsenmäärä on yli 37.000 henkilöä ja se on Suomen suurin vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö.

Polisiin apuna toimiminen edellyttää luonnollisesti soveltuvien henkilökohtaisten ominaisuuksien lisäksi korkeatasoista koulutusta ja jatkuvaa harjoittelua. Tässä tehtävässä osaavana kumppania voisi toimia julkisoikeudellinen maanpuolustuskoulutusyhdistyksemme MPK yhdessä Poliisiammattikorkeakoulun POLAMK kanssa.

Puolustusvoimien tulisi huomioida reservipoliisijärjestelmässä mukana olevien osallistuminen koulutukseen ja harjoitteluun sekä pitää reservipoliisiksi sijoitettuja verrannollisina sodan ajan sijoitettuun reserviin. Tällä voidaan luoda mahdollisuus edetä reservin ylennyksissä ja tehtävissä myös reservipoliisina. Reservipoliisin mahdollinen organisatorinen ratkaisu ei saisi tätä estää ja tämä vaatinee muutoksia Puolustusvoimien ohjeisiin ja määräyksiin.

Täydennyspoliisijärjestelmä jäi kuolleeksi kirjaimeksi etenkin korkean käyttöönottokynnyksensä vuoksi. Reservipoliisista tulee tehdä joustavasti käyttöönotettava ja luonteva osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Reservipoliisi ei korvaa poliisia, se toimii poliisin reservinä ja apuna silloin, kun tilanne niin vaatii. Poikkeusoloissa ja valmiuden niin vaatiessa yhteiskuntamme turvallisuutta on voitava nostaa vähitellen ja joustavasti. Reservipoliisi tuo omalta osaltaan vastauksen tähän haasteeseen.   

Ismo Nöjd
Reserviläisliitto
varapuheenjohtaja
+358 400 463 417
ismo.nojd@gmail.com

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi