Ismo Nöjd

Liittohallituksen ja valiokunnan jäsen.
18.6.2018 15.31

Suomen puolustusjärjestelmä vaatii kenttäkelpoisen reservin

Varapuheenjohtajamme analysoi liitossa tapahtuvan omaehtoisen ampumaharjoittelun merkitystä kenttäkelpoisuudelle.
Suomen puolustaminen perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja suureen reserviin. Sodan ajan kenttäarmeijasta yli 95 % muodostetaan reserviläisistä. Voidakseen tuloksekkaasti puolustaa isänmaataan tulee reserviläisen huolehtia kenttäkelpoisuudestaan. Puolustusvoimat määrittelee kenttäkelpoisuuden seuraavasti:

”Kenttäkelpoisuus tarkoittaa yksilön fyysistä kuntoa ja ampumataitoa sekä taitoa liikkua kaikissa taistelukentän oloissa tehtävän mukaisesti varustettuna eri vuoden ja vuorokauden aikoina.”

Kenttäkelpoisuus vaikuttaa yksilön sodan ajan sijoitukseen. Taitoja myös mitataan ja arvioidaan säännöllisesti esimerkiksi maakuntakomppaniaan sijoitettujen osalta.

Kansanedustajien Sirpa Paateron ja Erkki Tuomiojan kirjoitus Helsingin Sanomissa 9.6.2018 antaa virheellisen kuvan reserviläisten ampumaharrastuksen merkityksestä Suomen puolustamiselle.
Sijoitetun reservin koko on tällä hetkellä Suomessa noin 280.000 reserviläistä, joita harjoitetaan keskimäärin harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Tyypillisesti kertausharjoituksissa ammutaan 15 - 20 laukausta. Kerran kymmenessä vuodessa ammutulla muutamalla laukauksella ei kouluteta ketään ampumaan, eikä ylläpidetä ampumataitoa.

Reserviläisliiton jäsenjärjestöjen harjoituksissa ammuttiin viime vuonna 2,6 miljoonaa laukausta ja osallistumiskertoja oli 55.000. Kun vielä huomioidaan muut järjestöt, voidaan arvioida, että vapaaehtoisissa maanpuolustusjärjestöissä harjoitellaan ammuntaa lähes 100.000 kertaa vuodessa. Harjoittelu omalla ajalla on myös kustannustehokasta, se tapahtuu omilla tai yhdistysten aseilla ja patruunoilla.

Paateron ja Tuomiojan kirjoituksessa viitataan poliisin asetilastoihin reserviläisammunnan mittarina, harrastusta vähätellen. Reserviläisammuntaa ei tunneta nimikkeenä nykyisessä laissa lainkaan. Reserviläiset ovat hakeneet ja saaneet lupia aseisiinsa esimerkiksi metsästys-, urheilu- ja keräilyperusteella. Aseita myös voidaan käyttää kaikkiin laillisiin käyttötarkoituksiin.  Todellisen harrastusmittarin tarjoavat vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen ja ampumaurheiluseurojen tilastoidut ampumasuoritukset.

Suomen puolustus ei perustu ammattiarmeijaan eikä se perustu vain virkatyönä tehtävään koulutukseen ja harjoitteluun. Yksilön ja vapaaehtoisjärjestöjen työllä on tärkeä merkitys maanpuolustustahdon ja kenttäkelpoisuuden, myös ampumataidon, ylläpitämisessä.

Ismo Nöjd
Reserviläisliitto
varapuheenjohtaja

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi