Hannu P. Martikainen

Liittohallituksen jäsen.
14.3.2018 9.10

Mietteitä talvijotoksilta

Reserviläisliiton valiokunnan ja liittohallituksen jäsen Hannu P. Martikainen korostaa piiri- ja yhdistysyhteistyön korvaamatonta merkitystä ja peräänkuuluttaa Reserviläisurheiluliiton osaamisen vahvempaa jalkauttamista kentälle.
Itä-Suomi, tarkemmin Savo-Karjala, on saanut järjestäväkseen Reserviläisurheiluliiton (RESUL) talvijotoksia kolme kertaa peräkkäin. Paloaukean talvijotos Ylämyllyllä Liperissä vuonna 2016, VIHMA-jotos 2017 Kuopiossa ja nyt tänä vuonna Joensuun talvijotos Onttolassa.

Savo-Karjalasta löytyy osaamista, tietoa ja taitoa, mutta kaikkein tärkeimpänä vaikuttimena on halu tehdä maanpuolustustyötä ja kantaa vastuuta. Pohjois-Karjala on vähäväkisenä maakuntana ja kahdesta lakkautetusta varuskunnasta (PKarPsto 1990 ja PKarPr 2013) huolimatta osoittanut, että pienikin osaa ja pystyy eikä maanpuolustustahtoa täältä rajamaakunnista ole historiallisista syistä koskaan puuttunut.

Vaikka olen iloinen siitä, että meihin luotetaan, olen myös hiukan huolissani. Järjestäjäpuolelle ei ole tunkua ja on usein loppumetreille asti epävarmaa, saadaanko jotosten järjestelyt toimimaan. Joensuu joutui viime kerralla, sanoisinko, kohtuuttoman työtaakan alle, kun edellinen jo lupauksensa antanut taho ilmoitti, ettei järjestäkään jotosta. Joensuulaisilla oli vain puoli vuotta aikaa jotosjärjestelyihin ja tämä aika oli auttamatta liian lyhyt. Tämän ymmärtää jokainen. Lisäksi on huomattava, että jotosten järjestämisen haastavuus on lisääntynyt. Varuskuntien lakkauttamisen johdosta paikat, joissa tilat ja tuki ovat ns. paikan päällä, ovat entistä harvemmassa. Lisäksi kansainvälisten partioiden osallistuminen jotoksille teettää järjestäjillä jonkin verran lisätyötä, vaikka ne sinänsä tuovatkin merkittävän lisän jotosten ilmapiiriin.

Onko vaan sattumaa, että niin monta jotosta järjestettiin peräkkäin samoilla seuduilla, vai ovatko käytännön syyt ohjanneet asioita tähän suuntaan? Niin tai näin, asiasta kannattaa ottaa opiksi ja miettiä, onko helpompaa järjestää jotos, jos ei nyt samalla paikkakunnalla niin samassa piirissä tai ainakin yhteistyössä naapuripiirin kanssa? Väitän, että vuosien 2016–2018 jotosten menestyksekkään toteutuksen takana oli nimenomaan piirien ja yhdistysten välinen yhteistyö. Miten olisikaan käynyt tämän talven koitoksen, jos ei olisi ollut naapuripiirin tai eri yhdistyksien tukea ympärillä ja näiden aktiivisia toimijoita apunamme. Yhtä lailla korvaamatonta oli Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) tuki jotoksille.

On kuitenkin eräs asia, minkä olen keskusteluissa kuullut ja mikä toistuu niin jotoksilla, kokouksissa kuin myös lukuisissa yhteydenotoissa: Reserviläisurheiluliitto on jäsenistön keskuudessa hämmästyttävän tuntematon liitto. Tuntuu, että kentällä ei tiedetä, mitä RESUL tekee ja että RESUL ei tiedä, mitä kenttä tekee. Tämä on erikoinen tilanne, koska RESUL on perustettu nimenomaan järjestäytyneiden reserviläisten liikuntaan ja urheiluun liittyvien etujen valvomista varten. Tässä tilanteessa meidän luottamushenkilöiden tehtävä ja velvollisuus on tuoda epäkohdat julki sekä ryhtyä tarmokkaasti kukin omalla paikallamme viemään asioita meitä kaikkia tyydyttävään lopputulokseen. Yleinen toivomus on, että RESUL on aktiivisemmin mukana järjestelyissä ja tuo oman lisänsä ja ammattitaitonsa mm. tiedottamisen, varainhankinnan ja materiaalin hankinnan osalta. Asiaan tulee kiinnittää huomiota, koska jotokset, ampumakilpailut ja muut kenttäkelpoisuutta kehittävät tapahtumat maakunnissa ja yhdistyksissä ovat kuitenkin yksittäisen jäsenen kannalta tärkein asia yhdistysten toiminnassa.

Olen nyt saanut olla mukana talvijotosten järjestelyissä kaksi kertaa. Vuonna 2016 olin huoltopäällikön apulaisena ja tänä vuonna toimin huoltopäällikkönä. Kokemus on ollut hieno ja molemmilla kerroilla on saanut oppia uutta ja lausunkin mitä suurimmat kiitokset kaikille miehille ja naisille, jotka tulitte jotokselle, kun kutsu kävi. Lisäksi suuret kiitokset Rajavartiolaitokselle ja Onttolan Rajasotilaskodin sisarille: ilman teitä homma ei olisi onnistunut. Hyvää yritetään, priimaa pukkaa!

Onnea ja menestystä ensi vuoden jotokselle Varsinais-Suomeen. Teillä on iso työ edessä, mutta Minna Nenonen esikuntineen selviytyy haasteesta kyllä loistavasti!

Kirjoittaja on Reserviläisliiton valiokunnan ja liittohallituksen jäsen


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi