Asedirektiivi

Tässä blogissa käsitellään EU:n asedirektiiviesityksen tilannetta, todennäköistä lopputulosta sekä päätöksenteon aikataulua.
13.12.2016 9.34

Uusi asedirektiivi ei estä reserviläistoimintaa tai muuta aseharrastamista

Sisäasianministeriön johtava asiantuntija Johanna Puiro ja Puolustusministeriön vanhempi osastoesiupseeri Jukka Kotilehto kuvaavat blogissaan asedirektiivin käsittelyn tilannetta EU:ssa.
EU:n asedirektiivi toteutuu, mutta vielä on osin epäselvää missä muodossa. On myös varmaa, että direktiivi tuo muutoksia kansalliseen aselainsäädäntöömme ja aiheuttaa tarpeen tarkentaa säännöksiä, jotka vaikuttavat osin myös reserviläistoimintaan ja muuhun ammunnan harrastamiseen. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että uusi asedirektiivi ei estä reserviläistoimintaa tai muuta aseharrastamista. Myös tämän suuntaisia vaihtoehtoja oli olemassa neuvottelujen alkaessa.

Mitä asedirektiivistä tulee siis ajatella suhteessa reserviläistoimintaan tai ammunnan harrastamiseen? Reserviläistoiminta on aina ollut arvostettua, mutta asedirektiivin myötä siitä tulee entistä arvostetumpaa ja laillisempaa ennen kaikkea Euroopan unionin ja myös muiden maiden silmissä. Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn ylläpidon ensisijaisena päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Vapaaehtoinen maanpuolustus tukee kustannustehokkaasti mainittujen päämäärien saavuttamista ja on samalla merkittävä maanpuolustustahdon ylläpitäjä ja kehittäjä. Käydyissä neuvotteluissa ja niissä esiin tuotu ”Suomen malli” on nyt entistä tunnetumpi myös Suomen rajojen ulkopuolella. Tämä antaa myös mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen.

Komissio antoi heti Pariisin 2015 terrori-iskujen jälkeen ehdotuksen ns. ampuma-asedirektiivin muuttamiseksi. Komissio oli jo noin vuoden ajan valmistellut tätä direktiiviehdotusta ja päätti Pariisin tapahtumien vuoksi nopeuttaa asian käsittelyä. Ampuma-asedirektiivin tarkoituksena on huolehtia siitä, että sisämarkkinat toimivat ampuma-aseiden osalta ja samalla taata korkea turvallisuustaso EU:n kansalaisille. Tämän vuoksi komissio ehdotti tiukempia ehtoja ampuma-aseiden hankinnalle ja hallussapidolle. Asedirektiiviehdotuksella pyritään myös torjumaan terrorismia osana laajempia EU:n kokonaisvaltaisia toimia terrorismin ehkäisyssä.

Komission tavoitteena oli puuttua erityisesti aseisiin, joita käytettiin viimeaikaisissa terroristi-iskuissa. Komissio ehdotti, että kaikista vaarallisimmat aseet kielletään - myös deaktivoituina. Komissio ehdotti myös rajoituksia internetissä tapahtuvaan ampuma-aseiden kaupankäyntiin sekä parannuksia jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten väliseen ampuma-aseita koskevaa tiedonvaihtoon. Monet ehdotuksista vahvistaisivat asekaupan valvontaa ja yhtenäistäisivät EU:n ampuma-aselainsäädäntöä. Tavoitteena oli näin vahvistaa kansalaisten turvallisuutta.

Suomi on johdonmukaisesti edistänyt omia tavoitteitaan neuvotteluissa

Suomella oli valtioneuvoston ja eduskunnan linjaama selkeä kanta neuvotteluissa alusta alkaen. Suomessa katsottiin, että ehdotuksella toteutuessaan voisi olla monia kielteisiä vaikutuksia vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, metsästykseen, urheiluammuntaan ja asekeräilyyn. Suomen ja maanpuolustuksen kannalta merkittävimpänä pidettiin sitä, että komissio ehdotti, että ns. itselataavat kertatuliaseet, jotka muistuttavat sarjatuliasetta olisivat jatkossa kiellettyjen aseiden luokassa eli ns. A-luokassa. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön turvaamisen lisäksi Suomen tavoitteena neuvotteluissa oli se, että asedirektiivillä ei saisi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia metsästyksen toimintaedellytyksiin tai urheiluammunnan ja asekeräilyn harjoittamiseen.

Suomen kokonaisturvallisuuden malli, samoin kuin puolustusratkaisumme, laajaan reserviin nojaava yleinen asevelvollisuus, poikkeaa muiden Euroopan unioniin kuuluvien maiden turvallisuusratkaisuista. Onkin luonnollista, että Suomi joutui ponnistelemaan, jotta muut jäsenmaat, komissio ja Euroopan parlamentti ymmärsivät komission ehdottaman aseiden luokittelun merkityksen Suomen maanpuolustukselle.  

Suomi on edistänyt johdonmukaisesti tavoitteitaan neuvottelujen aikana voimakkaasti niin poliittisella kuin virkamiestasollakin. Tärkeimpänä viestinä on ollut, että Suomi ei hyväksy asedirektiiviin muutoksia, jotka vaikuttavat haitallisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiin ja reserviläisten koulutukseen. Lisäksi olemme muiden samanmielisten EU:n jäsenmaiden kanssa tuoneet voimakkaasti esille alkuperäisen direktiivimuutosesityksen negatiiviset vaikutukset niin ampumaharrastukseen, asekeräilyyn kuin metsästykseen. Tärkeimpinä vaikuttamisen kohteina ovat olleet komissio ja Euroopan parlamentti ja erityisesti asedirektiivistä vastaava europarlamentaarikko Vicky Ford. Myös tietyt suomalaiset europarlamentaarikot ovat olleet asiassa erittäin aktiivisia. Direktiivistä päätetään jäsenvaltioiden määräenemmistöllä ja eri tahojen näkemykset vaihtelevat suuresti. Tämän vuoksi Suomi on pyrkinyt aktiivisesti etsimään rakentavia kompromissiehdotuksia, joilla direktiiviä on voitu suunnata Suomelle suotuisaan suuntaan - ja hyvin usein ehdotuksemme ovat saaneet kannatusta.

Tavoitteena lopputulos tämän vuoden loppuun mennessä

Suomi hyväksyi yhdessä muiden EU-maiden kanssa kesäkuussa ns. neuvoston yhteisen kannan, joka on toiminut puheenjohtajamaa Slovakian ohjenuorana trilogineuvotteluissa. Suomen tavoitteet toteutuivat neuvoston kannassa hyvin. Asedirektiivineuvottelut ovat nyt Brysselissä ns. trilogivaiheessa, jossa neuvosto, Euroopan parlamentti ja komissio neuvottelevat yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Puheenjohtajamaa Slovakian johdolla järjestettiin viimeinen korkean tason trilogikokous 5.12.2016. Neuvoston ja Euroopan parlamentin osalta neuvotteluissa löydettiin pitkälle yhteisymmärrys, komissiolle jäi vielä pohdintaan erityisesti aseiden luokittelu. Asedirektiivi on kaikille instituutioille tärkeä asia ja tavoitteena on edelleen saavuttaa neuvottelujen lopputulos tämän vuoden loppuun mennessä.

Tämän hetkisen neuvottelutilanteen perusteella voidaan esittää arvioita Suomen kannalta keskeisimmistä muutoksista:

Joitain uusia aseita tullaan sijoittamaan ns. kiellettyjen aseiden A-luokkaan. Tällä hetkellä pöydällä on malli, jossa keskisytytteisten puoliautomattiaseiden ja isojen lippaiden yhdistelmät kiellettäisiin ja mahdollisesti myös tietyt isot lippaat. Lisäksi kiellettäisiin sellaiset pitkät puoliautomaattiaseet, jotka voisi helposti lyhentää. On kuitenkin huomattava, että näihinkin A-luokan aseisiin voisi kuitenkin jatkossakin saada luvan esimerkiksi maanpuolustustarkoituksessa ja ampumaurheiluun. Lisäksi vaikuttaisi siltä, että myös keräilijöillä olisi mahdollisuus saada A-luokan aseisiin lupa asekokoelmiaan varten, joilla on historiallista tai kulttuurista merkitystä.
   
Aselupien ikärajoihin ei tulossa muutoksia

Aselupien alaikärajaa oltiin neuvottelujen aikana useampaan kertaan nostamassa. Suomi toi esiin oman rinnakkaislupakäytäntönsä ja ikärajan noston merkityksen metsästysharrastukselle. Nyt keskustelut ikärajan nostamisesta ovat päättyneet ja ikärajat säilyvät nykyisellään.

Komission ehdotuksessa myös etäkauppa oltiin kieltämässä kokonaan yksityisiltä henkilöiltä. Tätä pidettiin Suomen tapaisessa maassa haasteena. Nyt direktiivi on edelleen sallimassa etäkaupan, aseen ostajan henkilöllisyys ja aselupa tulee kuitenkin tarkistaa viimeistään aseen toimituksen yhteydessä.

Suomen tavoitteena oli myös se, että jäsenvaltiot voivat kansallisesti päättää ja säätää lääkärintarkastuksista aseluvan edellytyksenä. Nyt tiedossa olevan asedirektiiviluonnoksen mukaan jäsenvaltioiden tulisi luoda monitorointijärjestelmä, jolla seurataan luvan edellytysten olemassaoloa. Osana monitorointijärjestelmää myös relevantti lääketieteellinen tai psykologinen tieto tulee arvioida, mutta jäsenvaltiot päättävät itse monitorointijärjestelmän yksityiskohdista ja johdantokappaleessa tarkennetaan, että jäsenvaltiot päättävät itse mahdollisista lääkärin/psykologin tarkastuksista ja niiden ajoituksesta. Suomessa aseluvan haltijoiden lupaedellytyksien seuranta on jo nyt kansallisesti järjestetty.

Asedirektiivi on nyt viimeistelyvaiheessa ja työtä Suomen kantojen edistämiseksi jatketaan loppuun saakka samalla tarmolla ja vakavuudella kuin on tähänkin asti tehty.

Sisäasianministeriön johtava asiantuntija Johanna Puiro ja Puolustusministeriön vanhempi osastoesiupseeri Jukka Kotilehto

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi