SÄÄNNÖT

Reserviläisliitto - Reservistförbundet rf

NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE

1 §

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Liiton toiminta-alueena on valtakunnan alue ja virallisena kielenä suomen kieli.

TARKOITUS JA TOIMINTA

2 §

Liitto on siihen liittyneiden maanpuolustusyhdistysten ja niiden jäsenten muodostama keskusjärjestö. Liiton tehtävänä on toimia jäsenyhdistystensä aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä valtakunnan turvallisuutta edistävää toimintaa tukien:

- kohottamalla maanpuolustustahtoa ja -valmiutta ylläpitämällä ja kehittämällä vapaaehtoista maanpuolustuskoulutustoimintaa,

- tiedottamalla mahdollisuudesta toimia vapaaehtoisen maanpuolustustyön hyväksi,

- valmentamalla jäsenkuntaansa toimimaan poikkeusoloissa ja kriisitilanteissa,

- vaikuttamalla yleisesti maanpuolustusedellytysten paranemiseen ja laajenemiseen maassamme,

- toimimalla jäsenyhdistyksiensä ja niiden jäsenten välisenä yhdyssiteenä,

- pyrkimällä vahvistamaan liiton, sen piirien ja jäsenyhdistysten sekä näiden toiminta-alueen viranomaisten yhteistyötä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto ohjaa ja tukee jäsenyhdistystensä toimintaa, antaa maanpuolustuskoulutusta, järjestää kokouksia, opiskelu-, esitelmä- ja juhlatilaisuuksia, urheiluammuntaa, erilaisia kilpailuja ja retkeilyjä sekä harjoittaa julkaisu- ja luvallista liiketoimintaa.

Liitto voi liittyä jäseneksi niihin keskusliittoihin, joita liiton toiminnan kannalta pidetään tarpeellisena. 

3 §

Liitto ei osallistu minkäänlaiseen puoluepoliittiseen toimintaan.

4 §

Liitto on oikeutettu ottamaan vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä omistamaan kiinteää ja irtainta omaisuutta.

JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

5 §

Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä liiton hallituksen hyväksymien sääntöjen mukaan toimiva suomalainen, rekisteröity, vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevä yhdistys, jota nimitetään jäsenyhdistykseksi. Liiton jäsenyhdistyksistä muodostetaan rekisteröityjä alueellisia reserviläispiirejä, joiden rajat ja säännöt liiton hallitus vahvistaa saatuaan ensin asianomaisten piirien lausunnot.

Liiton paikallisen yhdistyksen tulee kuulua jäsenenä siihen piiriin, jonka alueella se toimii. 

Liiton kannattajajäseneksi voidaan liiton hallituksen päätöksellä hyväksyä rekisteröity yhdistys tai oikeuskelpoinen yhteisö. Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta liiton kokouksissa.

6 §

Jäsenyhdistyksen jäsen suorittaa liitolle jäsenmaksun. Liiton jäsenmaksun suuruuden määrää liiton kokous kutakin kalenterivuotta varten erikseen.

Liiton kannattajajäsenmaksun määrää liiton hallitus kutakin kalenterivuotta varten erikseen jäsenenä oleville yhdistyksille ja yhteisöille.

7 §

Jäsen on vapaa liiton jäsenyydestä sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana se on tehnyt lainmukaisen eroamisilmoituksen. 

8 §

Liiton kokous on oikeutettu erottamaan liiton jäsenyydestä jäsenyhdistyksen ja muun jäsenen, joka laiminlyö velvollisuutensa liittoa kohtaan tahi toimii tai sallii jäsentensä toimia vastoin liiton tarkoitusperiä ja hyviä tapoja.

9 §

Liiton kokous voi hallituksen esityksestä kutsua liiton kunniajäseneksi henkilöitä, jotka ovat huomattavalla tavalla toimineet liiton tarkoitusperien hyväksi. Liitolla voi olla enintään 11 kunniajäsentä, joista yksi voidaan nimetä kunniapuheenjohtajaksi.

LIITON MERKKI

10 §

Liiton vahvistetun mallin mukaista merkkiä käytetään siviilipuvussa takin vasempaan kauluskäänteeseen kiinnitettynä. Merkin käyttöön ovat oikeutettuja liiton jäsenyhdistysten jäsenet.

LIITON TOIMIELIMET

11 §

Liiton toimielimiä ovat liittokokous ja liittohallitus.

LIITON HALLITUS

12 § 

Liiton asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat liiton puheenjohtaja ja vähintään 18 ja enintään 27 muuta jäsentä siten, että jokaisesta piiristä valitaan vähintään 1 jäsen hallitukseen. Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet valitaan syyskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että vuosittain puolet muista jäsenistä on erovuorossa vuoroittain. Erovuorossa olevat voidaan valita uudelleen.

Hallituksen toimikausi käsittää kalenterivuoden. Hallitus valitsee keskuudestaan vähintään yhden ja enintään kolme varapuheenjohtajaa ja päättää heidän keskinäisestä järjestyksestään. Hallituksen varapuheenjohtajat ovat samalla liiton varapuheenjohtajia. Hallitus ottaa myös liitolle tarpeelliset toimihenkilöt.

Hallituksen jäsenen tulee valittaessa olla täysi-ikäinen alle 60-vuotias liiton jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen.

13 §

Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai tämän estyneenä ollessa jonkun varapuheenjohtajansa kutsusta. Kokouksista on tiedotettava jäsenille vähintään kymmentä (10) vuorokautta aikaisemmin. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista ja vähintään puolet (1/2) jäsenistä on läsnä. Hallituksen kokouksessa toimitetaan äänestys suljetuin lipuin jonkun jäsenen sitä vaatiessa, jolloin äänten mennessä tasan ratkaisee tuloksen arpa. Avoimessa äänestyksessä voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy.

14 §

Hallituksen tehtävänä on:

1) toimia liiton tarkoitusperien toteuttamiseksi;

2) edustaa liittoa, tehdä liiton puolesta sitoumuksia mikäli ne eivät kuulu liiton kokoukselle sekä esiintyä liiton puolesta kantajana ja vastaajana;

3) kutsua liitto kokouksiin ja valmistella niissä käsiteltävät asiat;

4) toimeenpanna liiton kokousten tekemät päätökset;

5) hoitaa liiton rahavaroja ja muuta omaisuutta sekä periä jäsenmaksut;

6) ottaa ja erottaa liiton toiminnanjohtajan;

7) päättää jäseneksi hyväksymisestä ja tehdä liiton kokoukselle esitys jäsenyhdistyksen erottamisesta sääntöjen 9 §:n määräämissä tapauksissa;

8) laatia liiton toiminta- ja tilikertomukset;

9) laatia ehdotukset liiton talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi;

15 §

Hallitus voi asettaa valiokunnan hoitamaan liiton juoksevia asioita sekä työryhmiä valmistelemaan hallituksen ja valiokunnan määrittämiä asioita.

LIITON KOKOUS

16 §

Liiton varsinainen kokous pidetään marraskuussa hallituksen määräämänä aikana ja hallituksen määräämässä paikassa.

Varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat

2) Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

3) Hyväksytään kokouksen työjärjestys

4) Esitetään liiton toiminta- ja tilikertomukset

5) Esitetään tilintarkastajain lausunto ja päätetään hallitukselle myönnettävästä vastuuvapaudesta

6) Esitetään toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus sekä määrätään liitolle suoritettavan jäsenmaksun suuruus ja aika, milloin jäsenmaksu on suoritettava

 7) Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja näille kaksi varahenkilöä

8) Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä seuraavaksi toimintakaudeksi

9) Toimitetaan liiton puheenjohtajan vaali seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi

10) Toimitetaan hallituksen erovuoroisten jäsenten vaali

11) Käsitellään muut hallituksen esittämät tai jäsenyhdistysten ennen edellisen loka-kuun 1. päivää hallitukselle kirjallisesti ilmoittamat asia, ei kuitenkaan sellaisia, joista mainitaan yhdistyslain 24 §:ssä, mikäli niitä ei ole kokouskutsussa ilmoitettu

17 §

Muita liiton kokouksia pidetään hallituksen tarpeelliseksi katsoessa tahi kun vähintään 1/10 jäsenyhdistyksistä on sitä hallitukselta kirjallisesti pyytänyt.

18 §

Liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus ilmoittamalla niistä vähintään kuukautta ennen ja ylimääräisestä kokouksista vähintään kahta viikkoa ennen kokouspäivää liiton jäsenlehdessä ja liiton internet-sivuilla. 

19 §

Liiton kokouksissa ovat äänioikeutettuja vain jäsenyhdistysten asianmukaisesti valtuuttamat edustajat, joiden tulee olla edustamansa yhdistyksen varsinaisia jäseniä.

Jäsenyhdistyksillä on kokouksissa yksi (1) ääni kutakin jäsenlukunsa alkavaa satalukua kohti. Yhdistyksen äänioikeuden perusteena pidetään kokouksissa yhdistyksen edellisen vuoden jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten lukumäärää. 

20 §

Liiton kokouksissa ratkaistaan asiat yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Milloin vähintään kolme edustajaa sitä vaatii, toimitetaan äänestys suljetuin lipuin.

Liiton puheenjohtajan vaalissa valituksi tulee ehdokas, joka saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ei ole saanut ensimmäisessä äänestyksessä ehdotonta enemmistöä, suoritetaan toinen äänestys kahden ensimmäisessä äänestyksessä eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Vaalin päättyessä tasan, valinnan ratkaisee arpa.

TILIKAUSI SEKÄ HALLINNON JA TILIEN TARKASTUS

21 §

Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Liiton tasekirja ja muut hallintoa koskevat asiakirjat on huhtikuun loppuun mennessä luovutettava tilintarkastajille, joiden tulee antaa tarkastuskertomuksensa toukokuun loppuun mennessä.

LIITON NIMEN KIRJOITTAMINEN 

22 §

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja yhdessä jonkun varapuheenjohtajan tai hallituksen määräämän muun henkilön kanssa, tahi joku heistä yhdessä toiminnanjohtajan kanssa.

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

23 §

Päätöksiin, jotka tarkoittavat näiden sääntöjen muuttamista, vaaditaan vähintään 3/4 liiton kokouksessa annetuista äänistä.

TOIMINNAN LOPETTAMINEN

24 §

Päätökseen, joka tarkoittaa liiton purkamista vaaditaan vähintään 3/4 liiton kokouksessa annetuista äänistä sekä tämän päätöksen vahvistaminen toisessa, vähintään 30 vuorokauden päästä pidettävässä liiton kokouksessa samanlaisella ääntenenemmistöllä annetuista äänistä.

25 §

Jos liitto purkautuu tai lakkautetaan, luovutetaan sen jäljelle jääneet varat Aliupseerien Huoltosäätiölle, käytettäväksi sen sääntöjen mukaiseen toimintaan vapaaehtoisen maanpuolustustyön hyväksi. 

Nämä säännöt on hyväksytty syyskokouksessa 2016 ja rekisteröity 11.01.2017.