Reserviläispiirit ja -yhdistykset

Reserviläisliiton jäsenet kuuluvat paikallisiin yhdistyksiin, joita liitossa on 341. Yhdistykset muodostavat 18 maakunnallista piiriä.

Piirin tehtävänä on toimia alueellansa vaikuttavien yhdistysten aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä ohjaten ja tukien niiden toimintaa. Piiri suorittaa myös Reserviläisliiton ja Reserviläisurheiluliiton sille antamat tehtävät. Lisäksi piiri julkaisee piirilehteä, joka jaetaan sen alueella toimivien yhdistysten jäsenille. Reserviläispiirit ovat pääsääntöisesti maantieteellisesti yhteneväisiä reserviupseeripiirien kanssa. Poikkeuksena ovat Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan seutu.

Perinteisesti toimivat rekisteröidyt reservinaliupseeri- ja reserviläisyhdistykset ovat ryhmittyneet reserviläispiireiksi ja reserviupseerikerhot puolestaan reserviupseeripiireiksi. Piiri toimii liiton ja siihen kuuluvien yhdistysten hallinnollisena väliportaana. Juoksevia asioita hoitaa useimmassa piirissä piirin toiminnanjohtaja.

Reserviläisliitto tukee omien piiriensä toimintaa taloudellisesti.

Piirien toiminnanjohtajat

Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton piiriorganisaatioiden käytännön toiminnasta vastaavat pitkälti niiden pääsääntöisesti yhteiset toiminnanjohtajat piirien puheenjohtajien ja hallitusten antamien ohjeiden mukaisesti. Joissakin piireissä rajoitetumpaa tehtävää hoitaa toimistonhoitaja tai piirisihteeri.

Toiminnanjohtaja vastaa yhdessä piirin luottamushenkilöiden kanssa reserviläistoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä sekä RES:n, RUL:n ja RESUL:n päätösten toimeenpanosta piirin alueella. Tässä tehtävässä piiriä tukevat mahdollisuuksien mukaan liittojen puheenjohtajat ja toimihenkilöt.

Piirien toiminnanjohtajien tehtäväkenttä on aina määritelty piirikohtaisesti mutta heidän toimenkuvaansa kuuluvat yleensä ainakin:

  • piirien toiminnan johto ja sen kehittäminen luottamusmiesten ohjeiden puitteissa
  • luottamusmiesten ja yhdistyksien toimintaedellytysten ylläpito ja kehitys
  • piirien toiminnan tasapuolisuuden valvominen
  • liittojen sekä piirien kokousten ja hallitusten antamien tehtävien hoito
  • muille annettujen tehtävien toteutumisen valvominen
  • liittojen kierto- ja jäsenkirjeiden piirihallitusta koskevista asioista tiedottaminen
  • yhteydenpito sotilasviranomaisiin ja MPK:n piiripäälliköihin
  • yhteydenpito yhdistyksiin vierailemalla vuosittain niiden tapahtumissa ja kokouksissa mahdollisuuksien mukaan

Piirien puheenjohtaja

Piirin toimintaa johtaa sen puheenjohtaja. Hänen apunaan toimivat piirin muut luottamustehtäviin valitut henkilöt sekä erityisesti piirin toiminnanjohtaja (vast.), joka pitkälti vastaa päätösten toimeenpanosta. Piirin puheenjohtajan vastuualueeseen kuuluvat yleensä mm. seuraavat tehtävät:

  • piirin toiminnan johtaminen liiton tarkoitusperien sekä piirin sääntöjen mukaisesti
  • piirien etujen valvonta
  • piirihallituksen toiminnan johto, sen kokousten kokoon kutsuminen
  • asioiden valmisteleminen ja puheen johto piirihallituksen kokouksessa
  • piirin kokousten ja hallituksen tekemien päätösten toimeenpanon valvonta
  • piirin nimenkirjoittaminen
  • piirin edustustehtävien hoito ja yhteydenpito eri sidosryhmiin
  • jatkuva yhteydenpito piirin yhdistyksiin
Piirin puheenjohtaja voi ja hänen kuuluukin delegoida osa tehtävistään muiden piirin toimihenkilöiden tai toiminnanjohtajan hoidettavaksi mutta silti puheenjohtaja aina vastaa siitä, että nämä tehtävät tulevat hoidetuiksi.

Yhdistyksen puheenjohtaja

Järjestötoiminnan perusyksikkö on yhdistys. Tämän mukaisesti koko reserviläistoiminnan tärkein tehtävä on yhdistyksen puheenjohtajan tehtävä.

Puheenjohtajan vastuualueeseen kuuluvat mm. seuraavat asiat:

  • yhdistyksen vuosisuunnittelu ja ideointi
  • toiminnan johtaminen liiton/piirin/yhdistyksen tarkoitusperien mukaisesti
  • sääntömääräisyyden sekä päätösten toteutumisen valvominen
  • yhdistyksen edustaminen ja edunvalvonta
  • yhdistyksen yhteistoiminta muiden järjestöjen ja yhteistoimintatahojen kanssa
  • hallituksen kokousten kokoon kutsuminen ja puheen johtaminen kokouksessa
  • hallituksen jäsenten sekä yhdistyksen toimihenkilöiden toiminnan motivointi
  • luottamusmiesten ohjaus, valvonta ja koordinointi
  • yhdistyksen nimen kirjoittaminen ja laskujen hyväksyminen
  • yhdistyksen päätösten toimeenpanon valvonta
  • yhdistyksen tiedotustoiminnan johtaminen
Yhdistyksen puheenjohtaja vastaa viime kädessä koko yhdistyksen toiminnasta. Hän voi ja hänen kuuluukin delegoida osa tehtävistään muiden yhdistyksen toimihenkilöiden suoritettavaksi mutta silti puheenjohtaja kuitenkin aina vastaa siitä, että myös nämä tehtävät tulevat hoidetuiksi.