Skip to content
18.1.2020

Jäsenkasvua jo yli kaksi vuosikymmentä

Suomen suurimman maanpuolustusjärjestön jäsenkasvu jatkuu edelleen. Viime vuoden lopulla Reserviläisliiton jäsenmäärä nousi 38.162 jäseneen. Jäsenkasvu on jatkunut käytännössä yhtäjaksoisesti 1990-luvun lopulta, mikä on erittäin poikkeavaa suomalaisessa järjestökentässä.

Vuodenvaihteessa Reserviläisliiton jäsenistöstä oli aliupseereita 56 %, miehistöä 30 % ja upseereita 5 % armeijaa käymättömien muodostaessa yhdeksän prosentin osuuden. Naisia jäsenistä oli 2.360 henkilöä eli kuusi prosenttiyksikköä, mikä sekin on kautta aikojen korkein määrä.

Jäseneksi liittyneitä kertyi vuoden 2019 aikana 2.455 henkilöä. Vuodenvaihteessa Reserviläisliiton suurin maakunnallinen piiri oli Pirkanmaa 4.597 jäsenellään ja kakkossijalla Helsinki 4.236 jäsenellään.

Pitkään jatkuneen jäsenkasvun päällimmäiseksi syyksi Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg näkee suomalaisten poikkeuksellisen vahvan maanpuolustustahdon.

Viime vuonna toteutimme Taloustutkimuksella galluptutkimuksen, josta kävi ilmi, että maanpuolustustahto on korkealla tasolla. Sen mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista puolustaisi Suomea sotilaallisesti myös epävarmalta vaikuttavissa tilanteissa. Luku on eurooppalaisittain poikkeuksellisen korkea.

Maanpuolustus ei ole nykyisin vain tietyn väestöryhmän asia, vaan siitä ovat kiinnostuneita eri ikäiset ja monenlaisista taustoista tulevat suomalaiset. Tämä näkyy vahvasti myös Reserviläisliiton toiminnassa.

Reserviläisliiton paikallisyhdistysten toimintaan voi lähteä mukaan iästä, sotilasarvosta ja riippumatta siitä, onko varusmiespalvelus suoritettu vai ei. Lisäksi olemme kasvattaneet näkyvyyttämme sosiaalisessa mediassa ja tällä tavalla saaneet myös nuoremmat sukupolvet kiinnostumaan toiminnastamme.

Suomen puolustusjärjestelmä perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja suureen reserviin sekä suomalaisten korkeaan maanpuolustustahtoon. Tärkeä osa järjestelmää ovat myös erilaiset maanpuolustusjärjestöt, jotka toiminnallaan ylläpitävät suomalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten sotilaallista osaamista ja fyysistä kuntoa.

– Maanpuolustustahto on asia, jota ei voi keksiä tai saada aikaan some-päivityksillä. Maanpuolustustahto on lähtöisin ihmisestä itsestään ja kanavoituu usein erilaisiin järjestöihin, kunhan nämä pysyvät kiinni ajassaan ja tarjoavat mielekästä toimintaa. Maanpuolustusjärjestöjen korkea jäsenmäärä kertookin omalta osaltaan suomalaisten korkeasta maanpuolustustahdosta analysoi toiminnanjohtaja Nyberg.

Reserviläisliiton jäsenkehitys 2019