Asiantuntijablogi: Mihin ilmavoimaa käytetään?
Viime aikoina HX-hanke on ollut toistuvasti esillä julkisessa keskustelussa. Hankkeen avulla nykyinen käytössä oleva F/A-18 -kalusto tullaan korvaamaan uudella monitoimihävittäjällä siihen liittyvine suorituskykyineen. Hanke on kansallisesti merkittävä. Sen kautta hankittava suorituskyky tulee koko puolustusjärjestelmän käyttöön. Vähemmän on ehkä puhuttu siitä, mihin ilmavoimaa lopulta käytetään. Tätä näkökulmaa pyrin kirjoituksessani avaamaan.
Ilmavoimalle tyypillisiä ominaisuuksia ovat nopeus, korkeus, ulottuvuus ja ketteryys. Nämä ominaisuudet muodostavat perustan ainutlaatuiselle liikkuvuudelle ja tätä kautta voiman keskittämis- ja kohdentamiskyvylle. Ilmavoimalla saadaan tuotettua nopeasti tilannetietoa laajalta alueelta päätöksenteon tueksi sekä ulottamaan tiedustelu ja valvonta tarvittaessa vastustajan puolelle asti. Ilmavoimalla kyetään vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti sekä ylläpitämään nykyaikaiselle sodankäynnille tyypillistä nopeaa operaatiotempoa. Monitoimihävittäjä mahdollistaa vasteen erilaisiin tehtäviin, joilla kansallista puolustusta tuetaan parhaiten tilanteen edellyttämällä tavalla.
Ilmavoiman keskeisiä tehtäviä ovat vastailmatoiminta sekä maa- ja merioperaatioiden tukeminen. Vastailmatoiminnan päämääränä on hallita operaatioalueen ilmatilaa ja edelleen kiistää vastustajalta ilmatilan käyttö tärkeiden kohteiden ja oman toiminnan suojaamiseksi sekä omien joukkojen toiminnanvapauden saavuttamiseksi. Ilmasta-maahan tulenkäytöllä voidaan vaikuttaa esimerkiksi vastustajan kriittisiin järjestelmiin, jotka uhkaavat ilmavoimien toimintaedellytyksiä tai maa- tai merivoimien joukkoja. Tämän mahdollistaa ilma-aseen projisointikyky koko valtakunnan alueelle sekä tulenkäytön ulottuvuus jopa vastustajan selusta-alueille saakka taistelukenttää eristäen. Näin häiritään vastustajan huoltoyhteyksiä tai estetään vastustajan uusien joukkojen taisteluun pääsy.
Ilmavoima ja ilmatorjunta ovat valtakunnallisen ilmapuolustuksen keskiössä. Kumpaakin tarvitaan ja ne tukevat toinen toisiaan. Ilmapuolustuksen kannalta keskeistä on, että osaamme hyödyntää sekä ilmavoiman että ilmatorjunnan parhaat ominaisuudet. Käytännössä tämä tarkoittaa monitoimihävittäjien, maa- ja merivoimien joukkojen ja alusten ilmatorjuntajärjestelmien sekä elektronisen sodankäynnin suorituskykyjen integraatiota yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.
Nykyinen toimintaympäristömme edellyttää ilmavoimalta kansainvälistä yhteensopivuutta. Omia ilmasodankäynnin suorituskykyjä tulee voida vahventaa ja täydentää kansainvälisellä puolustusyhteistyöllä. Normaaliolojen harjoittelulla ja materiaalisella varautumisella vahvistamme yhteistoimintakykyä häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle. Tämä kehittää kansallista puolustuskykyä. Liittoutumattomana maana vastaamme kuitenkin puolustuksestamme itse.
Suomen Ilmavoimat on jatkuvassa valmiudessa. Alueellisen koskemattomuuden valvontaa tehdään 24/7. Meillä on valmius saada lyhyellä viiveellä ilmavoimaa sinne missä sitä tarvitaan – koko valtakunnan alueella tai lähialueilla. Edelleen valmiutta tehostamalla tai kohottamalla käytettävissä olevan voiman määrää saadaan kasvatettua ja sen jatkuvuutta ylläpidettyä. Näin ilmavoimalla saadaan aikaan enemmän ja laajemmin.
Ilmavoima tulee ymmärtää kokonaisuutena. Sen näkyvin osa on lentävä ilma-alus, mutta tämän lisäksi kokonaisuuteen liittyy useita muita osatekijöitä. Näitä ovat muun muassa ilmavalvonta, johtaminen, tukikohtatoiminnot, logistiikka ja huolto sekä suojaaminen. Ilmavalvonnalla muodostetaan ja ylläpidetään tilannekuvaa sekä saadaan ennakkovaroitus. Johtamisjärjestelmän tuottamalla johtamis- ja verkostorakenteella mahdollistetaan valmiuden säätely ja ilmaoperaatioiden johtaminen. Tukikohdat mahdollistavat lento-osastojen joustavan tukeutumisen laajalla operaatioalueella ja suojaavat koneet niiden ollessa maassa. Puolustusvoimien logistiikalla ja Ilmavoimien huollolla rakennetaan omat suorituskyvyt, ylläpidetään ja tarpeen vaatiessa myös täydennetään niitä. Kumppanuudet ovat Ilmavoimille tärkeitä. Ilmavoimat suojaa ja tukee, mutta myös saa ja tarvitsee tukea muilta.
Edellä esitetty kokonaisuus saadaan toimimaan henkilöstön avulla. Normaalioloissa ja nopeissa tilanteissa kantahenkilökuntamme vastaa toiminnoista. Valmiutta tehostettaessa ja kohotettaessa sekä erityisesti toimintoja pidempiaikaisesti hajautettaessa reserviläisten rooli on keskeinen. Ilman reserviläisiä ilmavoimaa ei poikkeusoloissa kyetä käyttämään siten kuin toimintaympäristömme ehkä edellyttää. Ammattitaitoiset, osaavat ja motivoituneet reserviläiset tuovat Ilmavoimien toimintaan jatkuvuutta ja taistelunkestävyyttä – resilienssiä.
Ilmavoimien komentaja
Kenraalimajuri Pasi Jokinen