Asiantuntijablogi: Asevelvollisuus on ehdotonta Suomelle

Maanpuolustustahto ja yleinen asevelvollisuus. Ne ovat olleet ja tulevat olemaan tukipilarit, joihin Suomi puolustuksensa nojaa.

100 vuotta sitten Suomi oli ottamassa ensi askelia itsenäisenä valtiona ja vasta toipumassa repivästä sisällissodasta. Itsenäisyys ja kansakunnan yhtenäisyys oli koetuksella jo 1939 talvisodan syttyessä. Itsenäisyyden säilymisen lisäksi sodan parhaita puolia oli se, että sisällissodan vastakkaiset puolet joutuivat samaan juoksuhautaan taistelemaan yhteistä vihollista vastaan. Kansakunta eheytyi yhteisen pakon edessä.

Kaksi kolmasosaa. Onko se paljon vai vähän? Reilut kaksi kolmasosaa eli 68 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen on puolustauduttava aseellisesti, vaikka lopputulos näyttäisi epävarmalta. Se kertoo maanpuolustustahdosta. Onko se paljon? Joka tapauksessa se on riittävästi.

On luonnollista, että nuorilla prosentti on alempi, mutta kyse voi olla siitä, miten aiheen käsittää. Koti, uskonto ja isänmaa eivät avaudu nuoremmalle samalla tavalla kuin vanhemmalle, mutta maan puolustaminen muuttuu hänelle paljon selvemmäksi, jos puhutaan oman perheen, vanhempien tai muun lähipiirin puolustamisesta.

Toinen kaksi kolmasosaa on liian vähän. Silloin kyse on määrästä, minkä verran nuorten miesten ikäluokasta suorittaa asepalveluksen. Tästä pitää olla laajemminkin huolissaan yhteiskunnassa. Siihen liittyy päihde- ja mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä. Liian moni nuori mies ei ole mitenkään mukana yhteiskunnassa, ei edes työttömyyskortistossa.

Ruotsi teki aikanaan virheen luopumalla yleisestä asevelvollisuudesta, mutta on palaamassa malliin, kun länsinaapurille selvisi, mitä muutos tarkoitti maanpuolustustahdolle ja puolustuskyvylle.

Nykynuoret opetetaan koulussa kyseenalaistamaan asioita, mikä on aivan oikein. Kysymys voi kuulua onko nykyinen malli tasa-arvoinen, kun yleinen asevelvollisuus koskee vain miehiä. On käyty keskustelua kansalaispalveluksesta, joka koskisi myös naisia. Tässä mallissa aseellinen palvelus olisi vapaaehtoista. Kyse olisi lähinnä siitä, syntyisikö vapaaehtoiselta pohjalta riittävästi reserviä puolustusvoimien tarpeisiin. On nimittäin myös niin, että naisten yleinen asevelvollisuus olisi kallis päätös. Koulutus ja reservin ylläpito maksavat paljon.

On silti ymmärrettävää, että varsinkin nuoremmat sukupolvet kokevat nykyisen tilanteen ongelmana.

Maanpuolustusvelvollisuus koskee kaikkia suomalaisia. Sotien ja muun vastaavan vaikuttamisen luonne on muuttunut. Puhutaan kybersodista ja hybridivaikuttamisesta. Tavoitteena on lamauttaa yhteiskuntaa muuten kuin perinteisin asein. Uudessa tilanteessa olisi tarpeen keskustella löytyykö kaikille, niin naisille kuin miehille, koulutusta tai kansalaispalvelusta, josta olisi hyötyä uudenlaisissa kriiseissä.

Harry ”Hjallis” Harkimo
Kansanedustaja (liik)