Skip to content
5.10.2019

Varautumisesta puhutaan – resurssit puuttuvat

Varapuheenjohtajamme Ismo Nöjd pohtii muuttuvaa maanpuolustuskoulutusta ja sen rahoitusta

Ismo Nöjd

3. varapuheenjohtaja

Maanpuolustuskoulutus elää parhaillaan suuren muutoksen aikaa. Muutama kuukausi sitten tehdyn lakimuutoksen seurauksena MPK:n rooli reserviläisten sotilaallisia valmiuksia ylläpitävässä koulutuksessa kasvaa samalla, kun sille on annettu uudeksi tehtäväksi nuorille ja naisille suunnattava tutustumiskoulutus. Jälkimmäisen kautta nämä väestöryhmät pääsevät nykyistä paremmin ja laajemmin tutustumaan Puolustusvoimien toimintaan sekä siihen, millaista palvelus käytännössä on. Tavoitteena on nostaa kohderyhmään kuuluvien suomaisten maanpuolustustahtoa, joka tutkimusten mukaan on muita väestönosia alhaisemmalla tasolla. Ja tavoitteena on toki myös saada nykyistä suurempi määrä naisia hakeutumaan vuosittain naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Edelleen uskon myös nuorten miesten tarpeeseen saada tietoa tulevista kutsunnoista ja varusmiespalveluksesta. Valitettavan moni mies ikäluokasta jää erilaisista syistä nykyään varuskuntien ulkopuolille. Toivon, että tämän tutustumistoiminnan avulla entistä useampi nuori mies päätyy suorittamaan varusmiespalvelusta

Uudistuksen yhteydessä MPK:n resurssit kasvoivat merkittävästi. Puolustusministeriön pääluokasta sille osoitetaan jatkossa pari miljoonaa euroa nykyistä enemmän tukea, jonka avulla MPK:n palvelukseen voidaan palkata valmiuspäälliköitä ja joka mahdollistaa reserviläisiltä perittävien kurssimaksujen alentamisen. Molemmat ovat hyviä ja kannatettavia asioita.

Rahoituksen osalta lakiin jäi kuitenkin valuvika. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkiseksi hallintotehtäväksi ei määritelty yleisen varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen antamista. MPK:lle annetun viranomaisohjeistuksen mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei MPK:n Puolustusministeriöltä saamaa, taloudellista tukea voida käyttää VARTU koulutuksesta aiheutuviin kuluihin. Se pitää rahoittaa muista tulolähteistä, esimerkiksi kurssimaksuin tai muualta saatavasta tuesta. Samalla kirjanpidon ja varojen erilläänpidon vaatimukset kasvoivat entisestään.

MPK:n parhaillaan työn alla olevan strategian mukaan lisärahoitusta voidaan kerätä esimerkiksi erilaisilta säätiöiltä. Tämä on toki mahdollista, mutta samalla on kuitenkin hyvä tiedostaa, että muuta vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja sitä tekeviä järjestöjä rahoitetaan jo nyt erittäin laajasti erilaisten säätiöiden ja tukiyhdistysten kautta. Helposti olemme tilanteessa, jossa näistä tukieuroista kilpailevat keskenään Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja toisaalta sen jäsenjärjestöt.

Lakia tulisikin muuttaa siten, että varautumis- ja turvallisuuskoulutusta voitaisiin rahoittaa suoraan verovaroin, esimerkiksi säätämällä määrätyt varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvät koulutustehtävät MPK:n julkisiksi hallintotehtäviksi. Samalla MPK:n rahoituspohjaa tulisi laventaa niin, että taloudellista tukea saataisiin myös muiden ministeriöiden pääluokista. Tällöin katse kääntyy ensimmäiseksi Sisäministeriöön, joka vastaa yleisestä varautumisesta sekä Opetusministeriöön, joka vastaa koulutusasioista. Sinänsä tarvittava tukisumma ei ole suuri. Puolella miljoonalla eurolla pääsisimme jo pitkälle ja liiat paineet kurssimaksujen merkittävästä korottamisesta tai ulkopuolisen rahoituksen hankkimisesta poistuisivat.