Reserviläisliitto ry - Uutiskirje

RESERVILÄISLIITOLLA TÄRKEÄ ROOLI KAATUNEIDEN MUISTOPÄIVÄNÄ

Kaatuneiden muistopäivänä Helsingissä suoritettiin useita virallisia seppeleenlaskuja. Reserviläisliitto oli mukana Hietaniemen sankariristillä tapahtuneen laskun järjestelyissä. Kaatuneiden muistopäivää vietettiin näyttävästi myös muualla Suomessa.

Puolustusvoimien johtamissa tilaisuuksissa Helsingissä laskettiin seppeleitä Hietaniemen sankariristille sekä Suomen Islam-seurakunnan ja Juutalaisen seurakunnan sankarimuistomerkeille, Vapaussodan sankarihautamuistomerkille Helsingin vanhankirkon
Kaatuneiden mp
Hietaniemen hautausmaan sankariristille
laskettiin useita seppeleitä Kaatuneiden
muistopäivänä. (Kuva: Reserviläisliitto)
puistossa, Malmin hautausmaan sodissa kaatuneiden sekä vakaumuksensa puolesta kaatuneiden hautamuistomerkeille sekä Ortodoksien hautausmaan sankarihautamuistomerkille. Kaikkien seppeleenlaskujen järjestelyistä vastasi Helsingin Sotilaslääni.

Juhlapäivän tapahtumat käynnisti 20.5. klo 10.00 seppeleenlasku Hietaniemen sankariristille. Seppeleen laskivat Valtioneuvosto, Puolustusvoimat, Kaatuneiden Omaisten Liitto, veteraani- ja maanpuolustusjärjestöt sekä Helsingin kaupunki. Normaalisti ensimmäinen laskija, Tasavallan Presidentti oli estynyt osallistumasta tilaisuuteen.

Perinteisen käytännön mukaisesti Reserviläisliitto hoiti veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen laskuun liittyvät käytännön järjestelyt. Liiton hankkimassa seppeleessä oli mukana 12 järjestöä. Laskun suorittivat tällä kertaa Helsingin Rintamanaiset, Rannikkosotilaskotiyhdistys sekä Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö.
Kaatuneiden mp3
Liiton entinen varapuheenjohtaja Tiina
Kokkola kantoi Rintamanaisten Liiton
lippua Kaatuneiden muistopäivän
tilaisuudessa Tampereella.
(Kuva: Tiina Kokkola)


Seppeleen laskuvuoro Helsingin Hietaniemessä on kiertävä ja osuu jokaiselle osallistuvalle järjestölle noin neljän vuoden välein. Seuraavan kerran Reserviläisliitto osallistuu itse laskuun vuonna 2010. Seppeleenlaskuun liittyvät järjestelyt maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen puolesta liitto hoitaa vuosittain.

Kaatuneiden muistopäivää vietettiin näyttävästi myös muualla Suomessa ja monin paikoin Reserviläisliiton jäsenet olivat  mukana tapahtumien järjestelyissä. Liiton 2000-luvun alussa tekemän selvityksen mukaan 3/4 liiton jäsenyhdistyksistä on mukana veteraanityössä.

Toimintamuodoista yleisin on valtakunnalliseen veteraanikeräykseen osallistuminen mutta myös veteraaniyhteisöjen toiminnan tukeminen on laajaa. Monilla paikkakunnilla veteraanijärjestöjen toimintaa hoitavatkin nykyään käytännössä reserviläiset.  

Veteraaneille annetaan paljon myös ns. lähimmäisapua. Tavoitteena on turvata veteraaneille mahdollisuus asua kotioloissa mahdollisimman pitkään.


Myös erilainen perinnetyö on laajaa. Reserviläisliitto kuuluu jäsenenä Tammenlehvän Perinneliittoon, joka vastaa perinnetyöstä valtakunnantasolla.

Reserviläisliitto ry
Reserviläisliitto ry  |  Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki
Puh. (09) 4056 2040, Faksi: (09) 4056 2044  |  S-posti: toimisto@reservilaisliitto.fi
Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu noin 34.000 jäsentä. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, urheilu- ja liikunta sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ.

Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa täysi-ikäinen Suomen kansalainen.

Tämä on Reserviläisliiton uutiskirje. Lisää kirjeitä ja liiton tiedotteita saat sähköpostiisi liittymällä tiedotejakeluumme täältä.


Kaatuneiden muistopäivä

Kaatuneiden muistopäivän viettäminen sai alkunsa huhtikuussa 1940 pidetystä piispainkokouksesta, jossa oli ehdotettu suru- ja muistojumalanpalvelusten pitämistä talvisodan sankarivainajien muistoksi sunnuntaina 19.5.1940.


Puolustusvoimain ylipäällikkö, sotamarsalkka C. G. E. Mannerheimin tämän jälkeen antamassa päiväkäskyssä ilmoitettiin, ettei sisällissodan päättymispäivää eli valkoisten voittoa punaisista 16. toukokuuta vuodelta 1918 vietetä enää puolustusvoimain lippujuhlapäivänä, vaan sen sijaan toukokuun kolmantena sunnuntaina kunnioitetaan sisällissodassa ja talvisodassa kaikkien henkensä antaneiden suomalaisten muistoa.


Aluksi Kaatuneiden muistopäivänä liputettiin siten, että osan päivästä lippu oli puolitangossa.  Vuodesta 1995 on noudatettu normaalia liputuskäytäntöä. Liput nostetaan salkoon aamulla kello 8.00 ja lasketaan kello 21.00.