Vihreiden laskelmat epärealistisia

Vapaaehtoispohjalta voitaisiin muodostaa vain 30.000 hengen SA-joukot.

Reserviläisliitto ei kannata vihreiden esitystä siirtyä valikoivan asevelvollisuuden kautta täysin vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Liitto arvelee, ettei vapaaehtoisia löytyisi vuosittain riittävästi. Tällä hetkellä naisille tarkoitetun vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaa vuositasolla vain muutama sata naista. Vihreät arvelevat vapaaehtoisia miehiä ja naisia löytyvän vuosittain 5.000 - 10.000 henkeä.
Reserviläisliitto pitää vihreiden laskelmia epärealistisina. Ruotsissa viime vuosina käytössä ollut vapaaehtoinen asepalvelus sai vuositasolla liikkeelle noin 10 prosenttia miespuolisesta ja alle prosentin naispuolisesta ikäluokasta. Mikäli palvelusinto olisi Suomessa samaa luokkaa, saataisiin asepalvelukseen täällä vuodessa noin 3.000 varusmiestä ja -naista. Tästä joukosta muodostuisi kymmenessä vuodessa alle 30.000 hengen suuruiset sodan ajan joukot. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on nykyisin 350.000 henkilöä, joista valtaosa on reserviläisiä.

Reserviläisliitto yhtyy valtioneuvoston viimevuotisen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjauksiin, joiden mukaan puolustusvoimien tärkein tehtävä on koko maan puolustaminen. Selonteon tapaan liitto näkee tämän edellyttävän jatkossakin alueellista maanpuolustusjärjestelmää sekä suurta reserviä, joka voidaan käytännössä muodostaa vain nykymallisen yleisen asevelvollisuuden avulla.

Yleinen asevelvollisuus on merkittävä tekijä myös suomalaisten korkean maanpuolustustahdon kannalta, koska se muodostaa tärkeän kosketuspinnan kansalaisten ja puolustusvoimien välillä. Koulutettavien 20.000-30.000 varusmiehen ja -naisen kautta maanpuolustus vaikuttaa vuosittain erittäin suureen joukkoon suomalaisia. Suomessa maanpuolustus koskettaakin monesta muusta maasta poiketen edelleen lähes koko kansaa.

Asepalveluksella on lisäksi muitakin positiivisia seurannaisvaikutuksia. Puolustusvoimat on mm. edelleen laajin johtamiskoulutusta tarjoava koulutuslaitos Suomessa. Laajalla asevelvollisuudella on myös mahdollista torjua nuorten miesten kasvavaa syrjäytymistä.

SA-vahvuuden oltava riittävä

Reserviläisliitto ei myöskään tue esitystä Puolustusvoiminen sodan ajan vahvuuden merkittävästä supistamisesta. Vaikka ehdotus mukailee yleiseurooppalaista kehitystä, pitää liitto Suomen tilannetta poikkeavana. Maantieteellinen asemamme on monia Euroopan valtioita hankalampi ja joudumme liittoutumattomana valtiona huolehtimaan omasta puolustuksestamme itse. Lisäksi Suomen laaja valtioalue edellyttää suurten sodan ajan joukkojen ylläpitämistä.

Puolustusvoimien vahvuus tulee edelleen mitoittaa torjumaan laaja maahyökkäys. Toisin kuin Vihreät näkee, Naton laajeneminen ja Yhdysvaltain uudet, strategiset torjuntaohjusjärjestelmät ovat kiristäneet sotilaallista tilannetta Euroopassa. Georgian viimevuotisen sodan taustalla olivat osaltaan NATO:n laajenemisesta käydyt keskustelut.

Vuonna 2009 hyväksytyn turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaan puolustusvoiminen sodan ajan vahvuus säilyy lähivuodet nykyisellä tasolla mutta laskee sen jälkeen jonkin verran. Syynä laskuun on lähinnä se, ettei nykyinen puolustusbudjetti mahdollista koko reservin varustamista ajanmukaisella aseistuksella.

Puolustusvoimat luopuu pikkuhiljaa Neuvostoliitosta ja entisestä Itä-Saksasta hankitusta kalustosta, jolla erityisesti alueelliset joukot on tällä hetkellä varustettu. Sen korvaamiseen koko reservin osalta ei ole nykybudjetin puitteissa varaa.

Reserviläisliitto esitti viime vuonna puolustusmäärärahoihin selkeää tasokorotusta, jotta koko nykyinen reservi kyettäisiin aseistamaan asianmukaisesti. Valtioneuvosto esittää ensi vuonna puolustusmenoihin 156 miljoonan euron korotusta. Vaikka esitys on oikeansuuntainen, se ei ole riittävä. Nyt esitettävällä määrärahakorotuksella ei kyetä merkittävästi parantamaan sodan ajan joukkojemme kalustotilannetta.

Palaa otsikoihin