YLEISELLÄ ASEVELVOLLISUUDELLA SUOMALAISTEN VANKKA TUKI

Reserviläisliitto toteutti lokakuussa järjestökuvatutkimuksen, jossa selvitettiin liiton jäsenten käsityksiä ja toiveita Reserviläisliiton toiminnan osalta sekä liiton tunnettuutta suomalaisten keskuudessa. Lisäksi selvitettiin kaikkien vastaajien näkemyksiä mm. mahdollisen NATO-jäsenyyden osalta sekä yleisen asevelvollisuuden kehityksen suhteen.

Molemmat vastaajaryhmät kannattivat vahvasti (73 %) nykyistä, laajaan yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa puolustusjärjestelmää. Nykyjärjestelmä nautti hieman suurempaa suosiota liiton jäsenten keskuudessa (73 % - 68 %). Valikoivaa asevelvollisuutta kannatti liiton jäsenistä vain vajaa kymmenesosa (8 %) ja ns. suuren yleisön edustajista 12 prosenttia. Palkka-armeijalle tai naisten pakolliselle asepalvelukselle ei lämmennyt kumpikaan vastaajaryhmä.

Noin kolmasosa kaikista vastaajista (35 %) oli sitä mieltä, että Suomen ei pitäisi liittyä Natoon nyt mutta säilyttää mahdollisuus liittymiseen myöhemmin. Hieman yli viidesosa (22 %) kannatti Suomen liittymistä jo lähivuosina ja 17 prosenttia oli nopean liittymisen kannalla. Vajaa viidesosa (18 %) torjui liittoutumisen kokonaan ja 10 prosenttia ei osannut tai halunnut vastata kysymykseen. Reserviläisliiton jäsenistö on selvästi valmiimpaa liittoutumaan heti tai lähivuosina kuin suomalaiset keskimäärin (39,1 % - 27,6 %).

Lähes puolet tuntee Reserviläisliiton

Tutkimukseen osallistuneista 300 suomalaisesta 41 prosenttia tunsi Reserviläisliiton ja yli 65 prosenttia heistä tiesi liiton olevan vapaaehtoista maanpuolustustyötä toteuttava järjestö. Tunnetuimpia järjestöjä ovat tutkimuksen mukaan valtakunnalliset veteraanijärjestöt.  Suomen Sotaveteraaniliiton ja Sotainvalidien Veljesliiton tunnisti yli 90 prosenttia vastaajista. Rintamaveteraaniliittokin tunsi yli 60 prosenttia tutkimukseen osallistuneista.

Reserviläisliiton tärkeimmät toimintamuodot ovat järjestötutkimukseen osallistuneiden kansalaisten mukaan maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja edistäminen, veteraanityö ja
-tuki sekä tiedon välittäminen maanpuolustuksesta ja puolustusvoimista. Pitkälti samat asiat nousivat kärkeen jäsenten vastauksissa. Niissä tosin painotettiin myös Reserviläisliiton tunnettuuden lisäämisen tärkeyttä sekä jäsenyyden avaamista kaikille maanpuolustuksesta kiinnostuneille suomalaisille. Tällä hetkellä yli puolet liiton paikallisyhdistyksistä hyväksyy jäsenikseen vain armeijan käyneitä henkilöitä.

Jäsenet olivat erityisen tyytyväisiä Reserviläinen-lehteen. Myös maakunnallisten reserviläispiirien lehdet saivat kyselyssä hyviä arvosanoja. Liiton runsas vuosi sitten uudistettuja internet-sivuja pidettiin niin ikään tärkeinä ja onnistuneina.

Jäsenistö on melko aktiivista

Eniten parannettavaa jäsenet näkivät maanpuolustustahdon hyväksi tehtävässä työssä sekä liiton tunnettuuden lisäämisessä suuren yleisön keskuudessa. Reserviläisliitolta toivottiin myös aktiivisempaa otetta edunvalvonnassa. Erityisen monet vastaajat toivoivat liitolta ripeitä ja näyttäviä toimenpiteitä ampuma-aselain uudistushankkeeseen liittyen.

Tulos oli tältä osin odotettu, sillä ammunta on Reserviläisliiton laajin toimintamuoto. Yksinomaan viime vuonna liiton paikallisissa yhdistyksissä ja piireissä järjestettiin yli 5.000 ampumatilaisuutta, joihin osallistui runsaat 30.000 liiton jäsentä. Käytettävät aseet ulottuivat ilma-aseista puoliautomaattikivääreihin ja sotilaspistooleihin. Eniten ampumasuoritteita tehtiin käsiaseilla, joiden kieltämistä on viime aikoina vaadittu.

Järjestötutkimus osoitti Reserviläisliiton jäsenistön olevan huomattavan aktiivista. Lähes 70 prosenttia vastanneista osallistuu toimintaan säännöllisesti (13%) tai ajoittain (55%). Vain 32 prosenttia ei osallistu toimintaan koskaan. Suurin este (60%) osallistumiselle on ajanpuute.

Suomalaisten maanpuolustustahto korkealla

Suomalaisten vahva maanpuolustustahto näkyi tutkimuksessa selvästi, sillä 77 prosenttia ilmoitti haluavansa jäsenyydellään tukea maanpuolustusta. Vajaa puolet (47%) oli kiinnostunut toiminnasta ja tapahtumista. Kolmannes piti myös tärkeänä mahdollisuutta saada tietoa puolustusvoimista Reserviläinen-lehteä lukemalla. Ulkopuolisista vastaajista kaikki ilmoittivat arvostavansa Suomen itsenäisyyttä ja sotiemme veteraaneja. Suomen puolustamista tarvittaessa aseellisesti kannatti 95 prosenttia vastaajista.

Reserviläisliiton järjestökuvatutkimuksen toteutti tamperelainen Innolink Research Oy. Tutkimukseen osallistui 300 suomalaista, jotka haastateltiin puhelimitse. Liiton jäseniä mukana oli 3.851 henkeä, joista yli 109 vastasi kirjeitse ja 3.742 internetissä.