Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirin perustamisesta 25 V.

Toivo Poutiainen

TÄSTÄ SE ALKOI

Perustettavan Pohjois-Pohjanmaan piirin alueen kuntiin oli jo aiemmin perustettu lukuisia paikallisia
Reservin Aliupseeriyhdistyksiä. Yhdistysten toiminnan yhdenmukaistamiseksi katsottiin tarpeelliseksi
perustaa piiri, jonka kautta yhteydet ja tilastotiedot keskitetysti hoidetaan keskusjärjestöön, Reservin
Aliupseeriliittoon.
Piirin perustava kokous kutsuttiin koolle 5. päivä marraskuuta 1960. Kokouksessa oli asiakirjojen mukaan
läsnä 15 paikallisyhdistyksien edustajaa. Piirin ensimmäisenä puheenjohtajana on toiminut
Lasse Boström. Piirihallituksen puheenjohtajina ovat myöhemmin olleet mm. Veijo Irjala, Ossi Hyväri,
Oskari Tamminen, Toivo Poutiainen, Tauno Tarkkinen sekä nykyisin Reijo Hiironen. Piirin puheenjohtajuus
on samalla edellyttänyt Reservin Aliupseeriliiton liittohallituksen jäsenyyttä. Täten puheenjohtaja on toimi-
kaudellaan saanut seurata keskusjärjestön tapahtumia ja tuoda aina tuoreet uutiset ja vaikutteet
valtakunnan tasolta piirin toimintaan.

Perustavassa kokouksessa piirin toiminta-alueeksi on muodostunut oheisessa karttapiiroksessa oleva
alue Oulun lääniä. Osa läänin eteläisistä kunnista kuuluu Keski-Pohjanmaan piiriin ja Kainuu muodostaa
oman piirin.
Toimivia paikallisyhdistyksiä piirin alueella on 18, niissä naisosastoja 8 yhdistyksessä.

TOIMINNANJOHTAJAT

Varsin moninaisten käytännön tehtävien hoitaminen ja toteuttamine on edellyttänyt toiminnanjohtajilta melkoisen
suurta työpanosta, varsinkin kun toiminnanjohtajat ovat hoitaneet molempien, Upseeri- ja Aliupseeripiirien
tehtävät. Pohjois-Pohjanmaan Res.Upseeri ja Aliupseeripiirien toiminnanjohtajina ovat olleet Eino Salmi,
Mauri Ervamaa, Martti Riipinen, Urpo Räsänen, Yrjö Laitinen ja nykyisin Väinö Lyttinen.

PIIRIN NYKYISET TOIMINTAYKSIKÖT

Piirin sääntöjen mukaan piirihallitus toimii lakimääräisenä edustajana. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja
ja yksi jäsen kunkin jäsenyhdistyksen alkavaa 200 jäsentä kohti. Hallitus valitaan syyskokouksessa, jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, joista puolet erovuorossa.
Hallitus valitsee varapuheenjohtajat sekä muut piirille tarpeelliset toimihenkilöt. Kuluvan vuoden piirihalli-
tuksessa ovat: puheenjohtaja Reijo Hiironen, Oulu; I varapuheenjohtaja Toivo Poutiainen, Oulu; II vara-
puheenjohtaja Veikko Ranta-Eskola, Raahe, jäsenet; Simo Paaso, Haukipudas, Heimo Isopahkala, II,
Osmo Leinonen, Kuusamo, Seppo Tuomikoski, Liminka, Pentti Vähävihu, Oulu, Timo Piilola, Oulainen,
Lauri Knuutila, Oulainen, Paavo Kuosmanen, Pudasjärvi, Jorma Ojala, Pyhäjoki, Reino Kervinen, Ruukki,
Jorma Kinnunen, Taivalkoski, Matti Matinolli, Tyrnävä, Pentti Turunen, Utajärvi, Viljo Lusua, Vaala, Kauko
Jussila, Vihanti, Tauno Jokela, YLI-Ii.
Piirihallituksen apuna ja sen valitsemina toimikuntina toimivat; Työ- ja taloustoimikunta, Yhteistyötoimikunta,
Lehtitoimikunta, Urheilutoimikunta, Pelastuspalvelutoimikunta, Hengellisentyön toimikunta ja Naistoimikunta.
Toimikuntien nimet kuvaavat sattuvasti kunkin toimikunnan tehtäväkentän.

TOIMINNAN PERIAATTEITA
Piirin tarkoitus ja toiminnan periaatteet on selkeästi kirjattu hyväksytyissä perustamisasiakirjoissa olevissa
piirin (ensimmäisissäkin) säännöissä. Nykyisin voimassa olevissa /uusituissa) säännöissä toiminnan
periaatteista on kirjoitettu seuraavasti: "Piirin tehtävänä on huomioonottaen kansainväliset sopimukset;
       - toimia alueellansa olevien reservin aliupseeriyhdistysten aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä
          valtakunnan turvallisuutta edistävää toimintaa tukien,
       - maanpuolustustahdon kohottaminen ja ylläpitäminen piirin alueella,
       - suorittaa liiton piirille antamat tehtävät.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi piiri;
       - ohjaa jäsenyhdistystensä toimintaa,
       - järjestää kokouksia, opiskelu-, esitelmä- ja juhlatilaisuuksia, retkeilytoimintaa, urheilutoimintaa sekä
       erilaisia kilpailuja,
       - harjoittaa julkaisutoimintaa."

Edellä mainitut toiminnan periaatteet sekä toisaalta tämän mukaiset piirin omassa toiminnassa (25v.)
kehittyneet ja vakiintuneet toimintamuodot, muodostavat "tämän päivän" piirille runsaasti erilaista toimintaa.
Tämä on nähtävissä mm. kunkin vuoden hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa, aatteellisen-, koulutus-,
tiedotus-, urheilu-, pelastuspalvelu- ja taloustoiminnan otsikoiduissa tavoitteissa.

Toiminnan voidaan katsoa jakautuvan tavallaan kahteen osaan, sisäiseen jäsentoimintaan sekä ulkoiseen
suhdetoimintaa, yhteydenpitoon muihin järjestöihin jne.
Jäsentoiminnassa on toiminnan painopisteenä nähtävissä liikunnalliset harrastusmuodot, joskin järjestö-
toiminnalliset muodot ovat vahvoina esillä. Uutena toimintamuotona on tullut mukaan pelastuspalvelu.
Pelastuspalvelun eri kurssien muodossa kehitetään henkilökohtaista valmiutta jokapäiväisiä mahdollisia vaaratilanteita varten ja niistä selviytymään. Lisäksi kurssien käyneistä muodostetaan ns. hälytysryhmiä viranomaisten käyttöön avustamaan mahdollisissa suuremmissa onnettumuuksissa, etsintätehtävissä.

KAKSIKYMMENTÄVIISIVUOTTA

Piiri tulee toimineeksi marraskuun 5. päivänä 1985 kaksikymmentäviisivuotta. Vuosipäivää hiukan ennakoiden
pidetään lokakuun 26 päivänä 1985 Pudasjärven Isosyötteellä piirin 25-vuotiskokouksen yhteydessä.
Toivomme tänne runsaasti jäseniä, vieraita, kokouksen, juhlan sekä retkeilyn merkeissä.

Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirin perustamisesta 40 V.

Toivo Poutiaisen kirjoittama historiikki päättyi vuoteen 1984 ja sen jatkaminen on tarpeen

tulevia sukupolvia ajatellen.

Vuosina 1984-87 piirin puheenjohtajana on toiminut Reijo Hiironen. Toiminnallisesti tämä aika on ollut erittäin myönteistä upseeripiirin kanssa kaikilla sektoreilla.

Piirin talous on kohentunut erittäin myönteisesti ja siten mahdollistanut reserviläistapahtumien esiin tuomisena entistä näkyvämmin suuren yleisön tietoisuuteen. Tänä aikana vaihtui myös Pohjois- Suomen-sotilasläänin komentaja kenraaliluutnantti Erkki Laatikaisen siirryttyä eläkkeelle vuonna

1986, uudeksi komentajaksi tuli kenraalimajuri Martti Alatalo.

Vuosina 1988-92 piirin puheenjohtajaksi valittiin Pentti Vähävihu. Tänäaikana maanpuolustustah-

don ja hengen kohoaminen koko valtakunnassa oli huomattavaa. Tämä vaikutti myös erittäin

myönteisesti piirimme jäsenmäärän kasvuun. Järjestöpäivien järjestäminen oli vuosittainen tapah-

tuma, jolloin keskusteltiin yhteisistä toimintamuodoista yhdessä veljes- ja naisjärjestöjen kanssa.

Mukam oli aina jokin tuotantolaitos pitämässä esitelmää omasta toiminnastaan. Vierailut ja

tutustimiskohteet päätettiin yhdessä. Vierailimme mm Tykistöleirillä Rovajärvellä, It-leirillä

Lohtajalla, Ilmavoimien leirillä Oulunsalossa, tutustuimme myös Nokian kaapelitehtaaseen, Oulun

Poliisitaloon, lääninvankilaan ja Oulun kaukolämpövoimalaan. Kun järjestöpäivät eivät enää

vetäneet, tilalle kehitettiin ”reserviläispäivät” tarkoituksena yhdessä olon ja liikunnan lisääminen.

Ikäluokkakohtainen tapahtuma oli aliupseerikoulun päättäjäiset ja kotiuttamisjuhlat, joissa

luovutimme parhaiten suoriutuneille varusmiehille liiton ansiolevykkeet.

Vuonna 1990. 30.9. vietimme piirin 30-vuotisjuhlaa Oulun Kaupungintalon juhlasalissa. Samana

vuonna Pariisin rauhansopimuksen uuden tulkinnan myötä tarjoutui reserviläisjärjestöille mah-

dollisuus järjestää ns. sotilaallista maanpuolustusta jäsenistölleen. Tätä harjoitusmuotoa johtamaan

ja organisoimaan perustettiin koko valtakuntaa koskeva Maanpuolustuskoulutus ry (MPK),

usein muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Järjestelmä edellytti, että jokaiseen piiriin nimetään

henkilö koulutuspäällikön tehtävään, Pohjois-Pohjanmaan piirien koulutuspäälliköksi valittiin

evl evp Pentti Leikas. MPK:n kurssipaketeiksi nimettiin turvakurssi, valmiuskurssi jaerikoiskurssi,

toiminta käynnistyi vuonna 1992. Alkurynnäkkö oli hieman ”aneeminen” mutta kun tietoisuus

toiminnasta levisi, tuli joidenkin kurssien kohdalla rajoittaa osaanottomäärää. MPK:n toiminta

piirien alueella kattaakin kaiken sotilaallisen koulutuksen luentojen ja harjoitusten osalta, järjes-

töille jäi varsinainen järjestö- ja kilpailutoiminta sekä alueelliset neuvottelutoimikunnan kokoukset,

tällöin myös piirien alue jaettiin kolmeen toiminta-alueeseen, jolloin vältyttäisiin tapahtumien

päällekkäisjärjestelyiltä. Piirikokousten ja maanpuolustusjuhlien sekä kirjoituskilpailuiden järjes-

täminen eri koulujen oppilaille tuotti tulosta ja antoi ymmärtää nuorten kiinnostumisen maanpuolus-

tusta kohtaan.

Vuonna 1993 piirin puheenjohtajaksi valittiin Mikko Kylmänen. Voidaankin sanoa, että koko

yhdeksänkymmenluku muodostui muutosten vuosikymmeneksi. Heräteltiin nukkuvia järjestöjä sekä perustettiin uusia yhdistyksiä. Pohjanpoika-lehden tueksi ja toiminnan jatkamiseksi perustettiin

Oulunläänin maanpuolustuksen tukiyhdistys yhdessä muiden maanpuolustustyötä tekevien järjestöjen kanssa.

Vuonna 1992 puolustushallinnon supistustoimien myötä lakkauttamisuhka lankesi Pohjan Sotilas-

soittokunnan kohdalle, tähän reserviläisjärjestöt reagoivat voimakkaasti lähettämällä kirjelmän

puolustusministeri Elisabet Rehnille soittokunnan säilyttämisen puolesta, johon saimmekin lämminhenkisen kirjallisen vastauksen, onneksi tilanne kääntyi ja soittokunta jatkaa toimintaansa edelleen Oulussa.

Vuonna 1995 Reservin Aliupseerien Liitto ry muutti sääntöjään jäseniä koskevassa osassa siten,

että jokainen Suomen kansalainen voi liittyä jäseneksi sukupuoleen tai sotilasarvoon katsomatta ja

liiton nimeksi tuli Reserviläisliitto ry. Vuonna 1996 naisille avautui tilaisuus suorittaa varushenkilö-

palvelus vapaaehtoisesti. Tyrnävän Reserviläisyhdistys palkittiin vuoden malliyhdistyksenä vuonna

1997, mallipiirin palkinto myönnettiin Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirille vuonna 1998.

Seuraava uhka supistustoimien osalta lankesi Pohjan Prikaatin kohdalle vuonna 1997.

Oulun Kaupunki järjesti kansalaistilaisuuden, jossa maanpuolustusjärjestöt olivat mukana,tilaisuutta

mainostettiin nimellä ”pelastakaa Pohjan Prikaati”.Tilaisuus järjestettiin urheilutalolle, johon kertyi

useampi tuhat asiasta kiinnostunutta henkilöä sekä talouselämän edustajaa. Puoltavaa lausuntoa

kannattavaan adressiin kerättiin nimiä, sekä myöhemmin myös Kaupungintalolla oli mahdollisuus

kirjoittaa nimensä adressiin, nämä toimet eivät kuitenkaan auttaneet, vaan Oulun vanha kasarmialue

tyhjeni. 1.Er AutoK, VP ja PohPr siirrettiin Kajaaniin. Ouluun jäi OULSLE ja Pohjoisen maanpuolus-

tusalueen esikunta sekä Soittokunta. Näiden toimenpiteiden myötä tuntui kuin vapaaehtoiselta

maanpuolustustyöltä oli viety jalat alta. Tämän pelättiin johtavan myös jäsenmäärien vähenemiseen,

mutta toisin kävi, aivan kuin sisuttuneena jäsenistö osoitti toiminnallaan varmuutta jatkuvuudelle.

Järjestettyyn vapaaehtoiseen kertausharjoitukseen ilmoittautui noin 200 henkilöä Pv:n lippujuhla-

päivänä. Tämän ryhdikkään joukon marssiessa paraatissa oli voimannäytös supistustoimien päättäjille.

Lopuksi todettakoon maanpuolustustahdon ja hengen olevan edelleen maassamme erittäin korkealla tasolla.

Piirien toiminnanjohtajina ovat toimineet:

Eino Salmi

Mauri Ervasti

Martti Riipinen 1969 – 1971

Urpo Räsänen 1972 – 1975

Yrjö Laitinen 1976 – 1977

Väinö Lyttinen 1978 – 1988

Mikko Kylmänen 1989 – 1992

Raimo Rantsi 1993 – 1995

Pentti Leikas 1996 - 2000

Markku Holopainen 2001 - alkaen

Piirin puheenjohtajana ovat toimineet:

Lasse Boström 1960 – 1964

Veijo Irjala 1965 – 1972

Ossi Hyväri 1973 – 1974

Oskari Tamminen 1975

Toivo Poutiainen 1976 – 1979

Tauno Tarkkinen 1980 – 1983

Reijo Hiironen 1984 – 1987

Pentti Vähävihu 1988 – 1992

Mikko Kylmänen 1993 – 2000

Timo Ronkainen 2001 – alkaen