Oulun Reserviläiset ry

LYHYT KATSAUS OULUN RESERVINALIUPSEERIT RY:N

ENSIMMÄISELLE 20 VUODEN TAIPALEELLE

 

20-vuotisjuhlassa 1.12.1972 res.vääp.  Aimo K. Marjomaa

 

 

Perustaminen

 

50-luvun alussa, jolloin sodan päättymisestä oli ehtinyt kulua jo lähes 10 vuotta ja

sodan arvet sekä rasitukset hoidettu ja levätty, syntyi oululaisten reservinaliupsee-

rien keskuudessa usein, kun kaksi tahi kolme yhteen sattui mielenkiintoista

keskustelua. Keskusteltiin siitä, että vaikka sota sinänsä on ihmiskunnalle kauhistus

ja vältettävä asia, niin yhtä emme saa unohtaa. Se on joko rauhan tai sodan aikana

saavutettu aseveljeys ja reilu toveruus.

 

Mikä vuosien koettelemuksissa on miehisten miesten keskuudessa syntynyt, se jos

mikään on vaalimisen arvoista.

 

Näin kypsyi vähitellen ajatus reservin aliupseerien kokoamisesta tässä kaupungis-

samme saman lipun alle – saman kerhon jäseneksi. Joku kenties saattoi ajatella

niinäkin vuosina maanpuolustusmyönteisen ajattelutavan ja – hengen ylläpitämistä.

Ehkä joku arveli, että se olkoon hänelle yhteiskunnallisesti hyväksyttävä syy karata

kotoa joskus iltaisin.

 

Varmaa kuitenkin on, että olisi joitakin, jotka muistivat jo ennen sotia 30-luvulla

Oulussa toimineen reservin aliupseerikerhon. Toiminta tosin oli pysyvästi loppunut

joskus talvisodan kynnyksellä. Mainitusta reservialiupseerikerhotoiminnasta on

yhdistyksemme arkistossa talletettuna 7.4.1936 päivätty kirjelmä, jonka

kunniapuheenjohtajamme J.A.Blom on sinne lahjoittanut.

 

Pelkkiin puheisiin ei tyydytty vaan tuuma toteutettiin ja 3.päivänä marraskuuta 1952

allekirjoittivat oululaiset reservin aliupseerit Yrjö Forss, Veijo Irjala ja Aimo Niemi

Oulun Reservinaliupseerikerhon perustamiskirjan.

 

Ilmoitus yhdistysrekisteriin on päivätty samalle päivälle ja siinä esiintyvän edellä

mainittujen kolmen nimen lisäksi ensimmäisen johtokunnan muiden jäsenten nimet:

Salomon Kekarainen, Eero Tuominen, Kaarlo Varis, T.A. Salmi, Ville Mattinen sekä

Jein Amor Blom.

 

Vasta perustetun yhdistyksen asianmukaisesti kootut asiakirjat ovat saapuneet

8.11.1952 Oulun maistraattiin ja edelleen oikeusministeriön

                             yhdistysrekisteritoimistoon 12.11.1952, yhdistysrekisteriin merkitsemistä varten.

                             Toiminta voitiin näin katsoa alkaneen.

 

 

Puheenjohtajakaudet

 

                      Vaikka yhdistyksellä olisi kuinka hyvä johtokunta tahansa, ei niin etteikö

                      puheenjohtaja vaikuttaisi yhdistyksen toimintaan henkilökohtaisella panoksellaan ja

                      ominaisuuksillaan, joko jarruttavasti tai toimintaa ylläpitävästi ja kehittävästi.



                      Siksi lienee sopivaa, että nyt juhlivan yhdistyksen taakse jättämiä vuosikymmeniä

                      tarkastellaan kunkin puheenjohtajan vastuukausittain.

                      Ensimmäisenä puheenjohtajana mainitaan Forss Yrjö – perustamisvuoden viimeiset

                      viikot sekä kaksi ensimmäistä varsinaista toiminnan vuotta vv. 1953 – 1954.

 

                      Tällöin toimintaa luonnollisesti vasta hahmoteltiin. Jäseniä oli vain muutamia, varoja

                      ei lainkaan ja kokoontumispaikka puuttui.

                      Johtokunta kokoontui 3-4 kertaa vuodessa ravintola Arinan suojissa, joten jano

                      ilmeisesti ei päässyt kovin pahoin vaivaamaan ja yhdistystä yritettiin saattaa

                      käymistilaan niin kuin ennen vanhaan pohjalaista vaarin kaljaa. Pöytäkirjoista ei käy

                      ilmi käytettiinkö humalaa vai maltaita.

 

                      Puheenjohtaja numero kaksi, nykyisin Oulun Reservialiupseeripiirin kunnioitettu

                      herra puheenjohtaja, ylivääpeli reservissä Veijo Irjala, toimintavuosi 1955.

 

                      Tämä vuosi erottuu jo selvän toiminnan kehittymisenä alkukehittelyä pidemmälle.

                      Mainittakoon muun muassa, että jäsenluku kohoaa lähelle pariakymmentä, saadaan

                      ensimmäinen yhteys varuskunnan aliupseerikerhoon sekä ryhdytään järjestämään

                      maanpuolustusaiheisia esitelmiä ja niiden aiheuttamia keskustelutilaisuuksia sisältäviä

                      kerhoiltoja. Myös reserviupseerien yhdistykseen saadaan yhteys, jolloin kerhomme

                      ilmaisee kiinnostuneensa mahdollisista yhteistoimintamuodoista.

 

                      Näin avattua latua piti kerho pyryistä pakkasista huolimatta avoinna vv. 1956 – 1958

                      kolmannen puheenjohtajansa Armas Luolavirran johdolla.

                      Näinä vuosina muuten ensikerran liittyi yhdistyksen jäseniksi reserviin siirtyneitä

                      eläkkeelle päässeitä kanta-aliupseereita.

 

                      Mutta sitten päätyi kerhomme lapsuus. Yhdistyksen historiassa alkoi ”Morren

                      aikakausi”, sillä puheenjohtajaksi valittiin Jein Amor Blom ja se valinta osui

                      napakymppiin. Tämä 8 vuoden kausi vv. 1959 – 1966 on yhdistyksemme nousukausi.

 

                      Lyhyesti sanottuna: Jäsenmäärä kohoaa 18:sta 340:een.

                      Johtokunta saa vakinaisen kokoontumispaikan apul. konttorinjohtaja J.A. Blom´in

                      työhuoneessa vakuutusyhtiö Tarmon konttorissa. Urheilu tulee toimintakuvaan

                      mukaan,1. urheilualiupseerina aktiivinen Åke Seppänen ansiokkaana apunaan Jalmari

                      Arrelo. Urheiluammuntaa lähti vetämään ampuma-aliupseeriksi valittu Lasse Boström,
                      johon tehtävään hänen jälkeensä valittiin Kauko Sänisalmi, joka jatkaa tehtävässä
                      edelleen tänäkin päivänä.

 

                      Toiminta reserviupseerikerhon kanssa tiivistyi. Vuonna 1960 oli yhdityksemme

                      alkuunpanevia voimia perustettaessa läänimme alueelle reservialiupseeripiiriä.

                      Samana vuonna suoritettiin virallinen nimenmuutos, jolloin yhdistyksen nimestä

                      jäi ”kerho”-sana pois. Uusi nimi, Oulun Reservinaliupseerit ry on siitä alkaen ollut

                      voimassa. Vuonna 1960 saatiin myös sisäasiainministeriöstä päätös, joka oikeutti

                      yhdistyksen harjoittamaan urheiluammuntaa.

 

                      Oulun Sotilaspiirin kanssa aikaan saatiin näihin aikoihin toimintayhteys, joka sen

                      jälkeen on vain vahvistunut ja saamassa yhä mielekkäämpiä muotoja. Yksi piristävä

                      toiminta-akti on näihin aikoihin ollut yhteyksien ylläpitäminen seitsemään muuhun

                      sen aikaiseen reservialiupseeriyhdistykseen läänin alueella.

 

                      Merkille pantava tapaus on yhdistyksen lipun teettäminen Tukholmassa v. 1963.

                      Kustannusten ja eräiden muiden vaikeuksien välttämiseksi puheenjohtaja J.A.Blom

                      nouti lipun henkilökohtaisesti Haaparannasta yli rajan Suomen puolelle ja Ouluun.

                      Lipun vihki käyttöön samana vuonna Keskustan Seurakuntasalissa silloinen

                      reservialikersantti pastori Eljas Mikkonen.

 

                      Lipun on suunnitellut yhdistyksemme jäsen reservikersantti Asko Laajanen ja

                      heraldiikan tarkistanut taiteilija Eriksson.

 

                      Henkisten voimien ja –kuntoisuuden mittelössä syntyy kuvainnollisessa mielessä

                      saavutetuista kunnianauhoista kunniankenttä. Näin tapahtui yhdistyksen saatua

                      v. 1967 järjestettäväkseen Reservin Aliupseerien Liitto ry:n koko maata käsittävän

                      vuosikokouksen Ouluun. Tehtävä oli suuri ja vaativan raskas, mutta siitä selviydyt-

                      tiin kunnialla ja kiitettävästi.

 

                      Vuosina 1967 – 1969 toimi puheenjohtajana Rainer Sandelin. Tänä aikana toiminta

                      jatkui ja pidettiin saavutetut toiminnalliset asemat. Näinä vuosina valmistettiin

                      toimintahyökkäystä aluevaltausten suorittamiseksi nykypäivän ja nuorison toiminta-

                      kentässä. Petattiin tulevaa ”Ossin aikakautta”. Ja niin tarttui Ossi Hyvärin koura

                      puheenjohtajan nuijan varteen v. 1970, joka kuudentena puheenjohtajakautena

                      jatkuu edelleen, toivottavasti kauan.

 

                      Tänä aikana on yhdistykseen liittynyt jäseniksi nuoria reservin aliupseereita.

                      Tämä on tehokkain tae siitä, ettei yhdistys koe ennenaikaista puutostautia ja

                      näivetyskuolemaa biologisessa sodankäynnissä eri yhdistysten ja harrastusten

                      kesken henkisistä voimavaroista ja yhdistyksen toimihenkilöistä.

 

                      Yhdistyksen toimintaa tällä alkaneella 70-luvulla voisi selostaa laveasti, mutta

                      tyydyttäköön muutamiin poimintoihin.

                      Yhdistyksen lipusta suunnitteli Taitolippu Oy pienoisstandaariin v. 1971. Samana

                      vuonna niistä kolme ensimmäistä luovutettiin huomionosoituksena erittäin voimak-

                      kaista ansioista yhdistyksemme hyväksi. Taloudellisesti avusti pienoisstandaarin

                      aikaansaamista kuljetusliike L.Vähälä Oy.

                      Kaiken muun toiminnan joukossa ovat viimeksi kuluneina vuosina tulleet voimak-

                      kaasti esille urheilu, reservikersantti Jouko Erälehdon kiitettävän aktiivisuuden

                      ansiosta sekä johtokunnan yhteisin voimin ja naisosaston kauniilla tuella usein pidetyt

                      humppaillat. Viimemainittujen on joskus toivottu pidettäväksi jopa kerran kuukau-

                      dessa jäsenistön keskinäistä kanssakäymistä ylläpitävänä ja lisäävänä tekijänä.

 

Muutamia hajapoimintoja

 

                      Oulun Reservinaliupseerit ry:n Naisosasto on aloittanut toimintansa v. 1961 Mar-

                      gagreta Hahtosen johdolla. Sen jälkeen osaston puheenjohtajana ovat toimineet

                      järjestyksessä lueteltuna Liisa Hyväri, Lili Tamminen sekä tällä hetkellä Aira

                      Eräluoto. Naisosaston voimakas taloudellinen tuki on tehnyt mahdolliseksi monen

                      toimintasuorituksen ja näin omalta osaltaan lisännyt aktiivisuutta yhdistyksemme

                      toimintakentässä.

                      Yhteiset kerhoillat yhdessä reservin upseerien kanssa on pidetty Suomalaisella

                      Klubilla. Omat kerhoillat on pidetty Oulun Säästöpankin kerhohuoneistossa,

                      Merenkävijäin Majalla ja v. 1964 alkaen Oulun kasarmin Aliupseerikerholla.

                      Viime vuosina ovat myös johtokunnan kokoukset pidetty Aliupseerikerholla.

                      Mainittakoon, että tällä hetkellä voimassa olevan päätöksen mukaisesti johtokunta

                      kokoontuu jokaisen kuukauden 1. keskiviikkona kello 18.00, ellei toisin ilmoiteta.

 

                      Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja on v:sta 1967 alkaen J.A. Blom.

                      Kunniajäsenet ovat: v:sta 1959 alkaen Armas Luolavirta, v:sta 1965 Antti Kotka sekä

                      v:sta 1970 alkaen Veijo Irjala ja Aarre Tervonen.

 

                      Yhdistyksen johtokuntaan kuuluu tällä hetkellä puheenjohtaja reserviylikersantti Ossi

                      Hyväri, I varapuheenjohtaja reservialikersantti Raimo Nikulainen, IIvarapuheenjohtaja

                      reservivääpeli Aimo Marjamaa, rahastonhoitaja reservivääpeli Rainer Sandelin,

                      jäsenet reserviylikersantti Kauko Sänisalmi, reservialikersantti Eero Mikkonen,

                      reserviylikersantti Pentti Impola, reservialikersantti Jorma Inkamo, sekä johtokunnan

                      ulkopuolelta kutsuttuna sihteeri reservialikersantti Heikki Kukkonen.

 

Lopuksi       Kun ihminen täyttää 20 vuotta, on hän nuori, josta on tulossa aikuinen. Kun yhdistys

                      täyttää 20 vuotta on se paljon enemmän. Se on jono pitkiä kieltäymysten ja epä-

                      itsekkyyden vuosia. Se on antaumuksellisten, palkkiottomien vuosien sarja.

 

                      Koko jäsenistö, niin muutama harva alkuaikojen rivissä kuin sadat myöhemmin liitty-

                      neiden tiheissä riveissä – me kaikki teemme kunniaa kunniakkaan taipaleen taitta-

                      neelle  yhdistyksellemme.

                      Sen tehtävä on täyttää ryhdikkäästi paikkansa muiden vastaavien yhdistysten joukossa

                      Suomen-maamme turvallisuuden kokonaiskentässä. Tietysti aivan erityinen tehtä-

                      vänsä nyt juhlivalla yhdistyksellä on maanpuolustuksemme henkisen tason ja henki-

                      sen valmiuden ylläpitäjänä paikallisella tasolla.

                      Suokoot Kaiken Luoja, että yhdistyksemme kehittyisi ja kasvaisi edelleen tehtäväs-

                      sään ja että saisimme vastaisuudessakin määräajoin vapaina suomalaisina kokoon-

                      tua yhteiseen juhlaamme yhdistyksemme juhlavuosina.