Yhdistyksen historia
Lauritsalan Reserviläiset ry on perustettu 25.2.1966 nimellä Lauritsalan Reservinaliupseerit ry. Nimi muuttui vuosien kuluessa Reserviläisliiton mahdollistaman sääntömuutoksen myötä kuvaamaan paremmin nykyistä toimintaa. Lauritsalan Reserviläiset on Lappeenrannassa toimiva yhdistys, jolla on jäseniä 94 henkilöä (v. 2011). Se on myös Etelä-Karjalan aktiivisin ja voimakkaimmin kasvava reserviläiskerho ja tästä syystä kerhon ikärakenne on viime vuosina jopa nuorentunut. Toiminnassamme noudatetaan Reserviläisliiton sekä Etelä-Karjalan Reserviläispiirin toimintasuunnitelmaa.
”Sattuma on asettanut tämän kokouksen täksi helmikuun 25 päiväksi 1966, jolloin itsenäisen kansamme ensimmäiset maanpuolustajat, jääkärit, viettävät toimintansa alkamisen 51-vuotispäiväänsä Lappeenrannassa. Olemme ylpeitä, jos tämä päivä on myös Lauritsalan kerhon perustamispäivä, ja esitän perustettavaksi kerhon, joka täyttäisi paikkansa tämän päivän maanpuolustustyössä”, sanoi sotilasmestari Esko Laiho, yksi niistä 31 reservialiupseereista, jotka olivat tulleet perustavaan kokoukseen. Kokouksen puheenjohtajana toimineella silloisella Etelä-Karjalan Reservialiupseeripiirin puheenjohtaja Onni Sauna-aholla oli tehtävänään vain todeta, että esitystä on kannatettu ja kerho perustettiin. Perustamisajatuksen tiedustelijoina olivat toimineet Onni Sauna-aho ja Matti J. Pääkkönen, jotka molemmat olivat Lappeenrannan seudun suuren yhdistyksen jäseniä. Kokouksessa oli myös mukana Lappeenrannan yhdistyksen varapuheenjohtaja kapteeni teollisuusneuvos Lauri Hotinen sekä piirin toiminnanjohtaja kapteeni Erkki Kaskenpää. Lauritsalan Reservialiupseerikerhona ei yhdistystä kuitenkaan rekisteröity, sillä Reservialiupseerienliiton toivomuksesta kaikista perusjärjestöistä oli päätetty käyttää rekisteröityä yhdistystä paikallisen tunnuksen lisäksi.
Uuden yhdistyksen toiminta käynnistyi nopeasti, sillä sen johtoon tuli Onni Sauna-ahon lisäksi monta muutakin jo Lappeenrannan yhdistyksen johdossa ollutta reservinaliupseeria. Niinpä naistoimintakin alkoi jo huhtikuun alussa Lea Sauna-ahon johdolla. Naisosasto toimi vuosia erittäin reippaasti ja tuki toiminnallaan miesten toimintaa. Tällä hetkellä yhdistyksellä ei ole toimivaa naisosastoa. Se siitä aloituksesta.
Toiminta alkoi ripeästi. Yhdessä Lauritsalan Reserviupseerikerhon kanssa järjestettiin syksyllä piirin autopartiokilpailut, jäsentenväliset ampumakilpailut ja Kaukaan koululla perjantai-iltaisin lentopalloharjoitukset sekä kerhoillat. Järjestettiin yleiset talviongintakilpailut rahan hankkimiseksi. Pilkkikilpailu onnistui, ei tosin siinä laajuudessa kuin toivottiin. Kevättalvella Lappeenrannan Reservinaliupseerit kutsuivat meidät mittelemään taitojamme pilkkimisessä ja tämä toiminta jatkuu vielä tänä päivänäkin, järjestämme kalakilpailut vuoro vuosina.
Yhdessä Lauritsalan Reserviupseerikerhon kanssa on pyritty jäsenkunnalle painottamaan henkilökohtaista kunnon ylläpitoa. Tätä silmälläpitäen on järjestetty erilaisia maasto-, juoksu- ja ampumahiihtokilpailuja. Onpa järjestetty oma jotoskin sekä osallistuttu veljeskerhon järjestämään maaliskuun jotokseen suksilla Lauritsalan rannasta Parkonpäähän.
Ampumatoiminta oli vilkasta, mutta sen järjestämisessä alkuaikoina oli omat vaikeutensa, sillä Huhtiniemen ampumaradan sulkemisen jälkeen ei ollut paikkaa missä ampua. Jaakko Maijanen antoi mailtaan Sudensalmelta sopivan paikan ampumapaikaksi, jossa järjestettiin kilpailuja poliisin luvalla. Päällystöopistolle valmistui piakkoin uusittu ampumarata, missä saimme suorittaa pienoiskivääri- ja pistooliammuntaa.
Toimintaan on tullut näkyvästi vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus. Yhdistyksemme jäseniä on nähty kouluttajina sekä koulutettavina. Saimaan silta oli alkuaikojen kokoontumispaikka. Siellä järjestettiin säännöllisesti 4-6 kertaa vuodessa kerhoillat ja kokoukset. Kerhoiltojen todellista kulta-aikaa oli 1960-1970 luku. Esitelmöitsijät ovat kaikissa tilaisuuksissa olleet alansa asiantuntijoita, joskus jopa pitkienkin matkojen takaa. Erikoisen suuri on ollut se apu, jota tällä sektorilla olemme saaneet Lappeenrannan Varuskunnan henkilökunnalta. Sotilaspiirin ollessa Lappeenrannassa kulloinkin virassaan olleet päälliköt ovat vierailleet tilaisuuksissamme. Myös yhdistyksen omat jäsenet ovat toimineet kerhoiltojen esitelmöitsijöinä. Myöhemmin kokoonnuttiin Lauritsalan Osuuspankin tiloissa sekä päällystökerholla.
Kuluneiden vuosikymmenien aikana ovat paikalliset liikelaitokset tukeneet toimintaamme, mainittakoon UPM-Kymmenen Kaukaan ja Partekin Lappeenrannan tehtaat. Vireä yhdistys on jäsenmäärältään (50-80) pienehkö, mutta se on ollut aina antamassa jäsenmääräänsä verraten suuren panoksen piirin toimintaan. Eikä vain piirin, vaan myös liiton toimeksiannot on toteutettu mallikelpoisesti. Mainittakoon vain ResUL:n maastomestaruuskilpailut elokuussa 1980. Keskuspaikkana oli Päällystöopisto. Toiminnallisella puolella myös erilaiset retket ja tutustumiset eri mp-kohteisiin. Kohteista mm. Rankin linnake, Utin laskuvarjojääkärikoulu, panssarimuseo, tutustuminen tykistön yöammuntoihin Pahkajärvellä ja Vekarajärvellä sekä joihinkin isoimpiin sotaharjoituksiin.
Jokakesäisissä Etelä-Karjalan maakunnallisissa mp-juhlissa on myös nähty lauritsalalaisia aliupseereja. Etelä-Karjalan reserviläispiirien kilpailutoimintaan on vuosien kuluessa osallistuttu. Menestys näissä piirin maasto- ja ampumakilpailuissa on ollut kärjen tuntumissa. Valtakunnalliseen syysjotokseen olemme osallistuneet lukuisia kertoja. Myös Reservin Aliupseerien liiton ampumamestaruuskilpailussa Lauritsalan yhdistyksen nimi on ollut kärkisijoilla, entisen jäsenemme kers. Viljo Hirven ja nykyisin alik. Eelis Voutilaisen ampumana.
Lähivuosina olemme olleet paljolti yhteistoiminnassa paikallisten sotainvalidien kanssa esim., useampana vuotena olemme osallistuneet syyskeräykseen. Yhteistyömme tiivistyi, kun lupauduimme huolehtimaan invalidien virkistysmajan kunnosta. Maja sijaitsee Tuosan saaressa UPM-Kymmenen mailla. Yhdistyksellä on käyttöoikeus vuokrasopimuksella.
Johtokunnan puheenjohtajana ollessaan vääpeli Martti Röyskö sekä myöhemmin sotilasmestari Hannu Kosunen vaikuttivat suurelta osin että olemme hankkineet yhdistykselle oman pöytästandaarin. Reservinaliupseeriyhdistyksen perustaminen Lauritsalaan yli 40 vuotta sitten ei ollut ”virheinvestointi.” Yhdistyksen nykyinen nimi on Lauritsalan Reserviläiset ry. Yhdistys on tarjonnut toimintamahdollisuuksia reserviläisille ja ollut omalta osaltaan levittämässä tietoutta turvallisuuspolitiikasta ja maanpuolustuksesta. Viime vuosina yhdistys on satsannut ja hankkinut lisää uuden kilpailuaseen, joten jäsenet harjoittelemaan ja kilpailemaan. Ammunnat suoritetaan uudella Muukon radalla. Yhdistyksen nimekkäimpiä ampujia Kauko Ekman, Erkki Suhonen, Veijo Nousiainen, Oiva Maijanen, Eelis Voutilainen, Pasi Hatinen, Jari Makkonen, Vesa Karvonen, Hannu Kosunen (tuomarikortin omaava).
Toivokaamme, että myös tulevat reserviläispolvet jatkavat työtä maamme turvallisuuden hyväksi.
Historian ovat koonneet reservin ylikersantti Onni Sauna-aho, reservin vääpeli Kalevi Huttunen ja reservin ylikersantti Matti Ahokainen.
Lauritsalan Reserviläiset ry on perustettu 25.2.1966 nimellä Lauritsalan Reservinaliupseerit ry. Nimi muuttui vuosien kuluessa Reserviläisliiton mahdollistaman sääntömuutoksen myötä kuvaamaan paremmin nykyistä toimintaa. Lauritsalan Reserviläiset on Lappeenrannassa toimiva yhdistys, jolla on jäseniä 94 henkilöä (v. 2011). Se on myös Etelä-Karjalan aktiivisin ja voimakkaimmin kasvava reserviläiskerho ja tästä syystä kerhon ikärakenne on viime vuosina jopa nuorentunut. Toiminnassamme noudatetaan Reserviläisliiton sekä Etelä-Karjalan Reserviläispiirin toimintasuunnitelmaa.
”Sattuma on asettanut tämän kokouksen täksi helmikuun 25 päiväksi 1966, jolloin itsenäisen kansamme ensimmäiset maanpuolustajat, jääkärit, viettävät toimintansa alkamisen 51-vuotispäiväänsä Lappeenrannassa. Olemme ylpeitä, jos tämä päivä on myös Lauritsalan kerhon perustamispäivä, ja esitän perustettavaksi kerhon, joka täyttäisi paikkansa tämän päivän maanpuolustustyössä”, sanoi sotilasmestari Esko Laiho, yksi niistä 31 reservialiupseereista, jotka olivat tulleet perustavaan kokoukseen. Kokouksen puheenjohtajana toimineella silloisella Etelä-Karjalan Reservialiupseeripiirin puheenjohtaja Onni Sauna-aholla oli tehtävänään vain todeta, että esitystä on kannatettu ja kerho perustettiin. Perustamisajatuksen tiedustelijoina olivat toimineet Onni Sauna-aho ja Matti J. Pääkkönen, jotka molemmat olivat Lappeenrannan seudun suuren yhdistyksen jäseniä. Kokouksessa oli myös mukana Lappeenrannan yhdistyksen varapuheenjohtaja kapteeni teollisuusneuvos Lauri Hotinen sekä piirin toiminnanjohtaja kapteeni Erkki Kaskenpää. Lauritsalan Reservialiupseerikerhona ei yhdistystä kuitenkaan rekisteröity, sillä Reservialiupseerienliiton toivomuksesta kaikista perusjärjestöistä oli päätetty käyttää rekisteröityä yhdistystä paikallisen tunnuksen lisäksi.
Uuden yhdistyksen toiminta käynnistyi nopeasti, sillä sen johtoon tuli Onni Sauna-ahon lisäksi monta muutakin jo Lappeenrannan yhdistyksen johdossa ollutta reservinaliupseeria. Niinpä naistoimintakin alkoi jo huhtikuun alussa Lea Sauna-ahon johdolla. Naisosasto toimi vuosia erittäin reippaasti ja tuki toiminnallaan miesten toimintaa. Tällä hetkellä yhdistyksellä ei ole toimivaa naisosastoa. Se siitä aloituksesta.
Toiminta alkoi ripeästi. Yhdessä Lauritsalan Reserviupseerikerhon kanssa järjestettiin syksyllä piirin autopartiokilpailut, jäsentenväliset ampumakilpailut ja Kaukaan koululla perjantai-iltaisin lentopalloharjoitukset sekä kerhoillat. Järjestettiin yleiset talviongintakilpailut rahan hankkimiseksi. Pilkkikilpailu onnistui, ei tosin siinä laajuudessa kuin toivottiin. Kevättalvella Lappeenrannan Reservinaliupseerit kutsuivat meidät mittelemään taitojamme pilkkimisessä ja tämä toiminta jatkuu vielä tänä päivänäkin, järjestämme kalakilpailut vuoro vuosina.
Yhdessä Lauritsalan Reserviupseerikerhon kanssa on pyritty jäsenkunnalle painottamaan henkilökohtaista kunnon ylläpitoa. Tätä silmälläpitäen on järjestetty erilaisia maasto-, juoksu- ja ampumahiihtokilpailuja. Onpa järjestetty oma jotoskin sekä osallistuttu veljeskerhon järjestämään maaliskuun jotokseen suksilla Lauritsalan rannasta Parkonpäähän.
Ampumatoiminta oli vilkasta, mutta sen järjestämisessä alkuaikoina oli omat vaikeutensa, sillä Huhtiniemen ampumaradan sulkemisen jälkeen ei ollut paikkaa missä ampua. Jaakko Maijanen antoi mailtaan Sudensalmelta sopivan paikan ampumapaikaksi, jossa järjestettiin kilpailuja poliisin luvalla. Päällystöopistolle valmistui piakkoin uusittu ampumarata, missä saimme suorittaa pienoiskivääri- ja pistooliammuntaa.
Toimintaan on tullut näkyvästi vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus. Yhdistyksemme jäseniä on nähty kouluttajina sekä koulutettavina. Saimaan silta oli alkuaikojen kokoontumispaikka. Siellä järjestettiin säännöllisesti 4-6 kertaa vuodessa kerhoillat ja kokoukset. Kerhoiltojen todellista kulta-aikaa oli 1960-1970 luku. Esitelmöitsijät ovat kaikissa tilaisuuksissa olleet alansa asiantuntijoita, joskus jopa pitkienkin matkojen takaa. Erikoisen suuri on ollut se apu, jota tällä sektorilla olemme saaneet Lappeenrannan Varuskunnan henkilökunnalta. Sotilaspiirin ollessa Lappeenrannassa kulloinkin virassaan olleet päälliköt ovat vierailleet tilaisuuksissamme. Myös yhdistyksen omat jäsenet ovat toimineet kerhoiltojen esitelmöitsijöinä. Myöhemmin kokoonnuttiin Lauritsalan Osuuspankin tiloissa sekä päällystökerholla.
Kuluneiden vuosikymmenien aikana ovat paikalliset liikelaitokset tukeneet toimintaamme, mainittakoon UPM-Kymmenen Kaukaan ja Partekin Lappeenrannan tehtaat. Vireä yhdistys on jäsenmäärältään (50-80) pienehkö, mutta se on ollut aina antamassa jäsenmääräänsä verraten suuren panoksen piirin toimintaan. Eikä vain piirin, vaan myös liiton toimeksiannot on toteutettu mallikelpoisesti. Mainittakoon vain ResUL:n maastomestaruuskilpailut elokuussa 1980. Keskuspaikkana oli Päällystöopisto. Toiminnallisella puolella myös erilaiset retket ja tutustumiset eri mp-kohteisiin. Kohteista mm. Rankin linnake, Utin laskuvarjojääkärikoulu, panssarimuseo, tutustuminen tykistön yöammuntoihin Pahkajärvellä ja Vekarajärvellä sekä joihinkin isoimpiin sotaharjoituksiin.
Jokakesäisissä Etelä-Karjalan maakunnallisissa mp-juhlissa on myös nähty lauritsalalaisia aliupseereja. Etelä-Karjalan reserviläispiirien kilpailutoimintaan on vuosien kuluessa osallistuttu. Menestys näissä piirin maasto- ja ampumakilpailuissa on ollut kärjen tuntumissa. Valtakunnalliseen syysjotokseen olemme osallistuneet lukuisia kertoja. Myös Reservin Aliupseerien liiton ampumamestaruuskilpailussa Lauritsalan yhdistyksen nimi on ollut kärkisijoilla, entisen jäsenemme kers. Viljo Hirven ja nykyisin alik. Eelis Voutilaisen ampumana.
Lähivuosina olemme olleet paljolti yhteistoiminnassa paikallisten sotainvalidien kanssa esim., useampana vuotena olemme osallistuneet syyskeräykseen. Yhteistyömme tiivistyi, kun lupauduimme huolehtimaan invalidien virkistysmajan kunnosta. Maja sijaitsee Tuosan saaressa UPM-Kymmenen mailla. Yhdistyksellä on käyttöoikeus vuokrasopimuksella.
Johtokunnan puheenjohtajana ollessaan vääpeli Martti Röyskö sekä myöhemmin sotilasmestari Hannu Kosunen vaikuttivat suurelta osin että olemme hankkineet yhdistykselle oman pöytästandaarin. Reservinaliupseeriyhdistyksen perustaminen Lauritsalaan yli 40 vuotta sitten ei ollut ”virheinvestointi.” Yhdistyksen nykyinen nimi on Lauritsalan Reserviläiset ry. Yhdistys on tarjonnut toimintamahdollisuuksia reserviläisille ja ollut omalta osaltaan levittämässä tietoutta turvallisuuspolitiikasta ja maanpuolustuksesta. Viime vuosina yhdistys on satsannut ja hankkinut lisää uuden kilpailuaseen, joten jäsenet harjoittelemaan ja kilpailemaan. Ammunnat suoritetaan uudella Muukon radalla. Yhdistyksen nimekkäimpiä ampujia Kauko Ekman, Erkki Suhonen, Veijo Nousiainen, Oiva Maijanen, Eelis Voutilainen, Pasi Hatinen, Jari Makkonen, Vesa Karvonen, Hannu Kosunen (tuomarikortin omaava).
Toivokaamme, että myös tulevat reserviläispolvet jatkavat työtä maamme turvallisuuden hyväksi.
Historian ovat koonneet reservin ylikersantti Onni Sauna-aho, reservin vääpeli Kalevi Huttunen ja reservin ylikersantti Matti Ahokainen.