Ensimmäiset reservinaliupseeriyhdistykset perustettiin 1930-luvun alkuvuosina. Talvisodan syttyessä toiminnassa oli parikymmentä yhdistystä. Muutama niistä käynnisti toimintansa uudestaan 1940-luvun lopulta lähtien.
1950-luvun alkuvuosina paikallisia reservinaliupseeriyhdistyksiä alkoi syntyä nopeasti lisää. Ne paikkasivat osaltaan sitä aukkoa, jonka Suojeluskuntien lakkautaminen synnytti puolustusjärjestelmäämme. Yhdistykset tekivät maanpuolustustahdon ylläpitämiseen liittyvää työtä sekä järjestivät reserviläisten kenttäkelpoisuuteen tähtäävää toimintaa. Yleisimpiä toimintamuotoja olivat ammunta ja urheilu. 

Reserviläisliitto perustettiin 17.4.1955 paikallisten reservinaliupseeriyhdistysten keskusjärjestöksi ja toimi 1990-luvun puoliväliin asti nimellä Reservin Aliupseerien Liitto. Vuoden 1995 lopulla tehdyllä sääntömuutoksella liitto muuttui käytännössä avoimeksi maanpuolustusjärjestöksi. Myös useimmat liiton jäsenyhdistykset ovat muuttaneet sääntöjään vastaavasti.

Uuden, avoimen jäsenyyslinja myötä liiton jäsenmäärä on kasvanut merkittävästi. Yli kymmenen vuotta jatkunut jäsenkasvu on nostanut jäsenmäärä noin neljänneksen. 36.000 jäsenellään Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö.

Reserviläisliiton 36.000 jäsenestä 61 prosenttia on aliupseereita, 26 prosenttia kuuluu miehistöön, 10 prosenttia on armeijan käymättömiä henkilöitä ja kolme prosenttia upseereita. Naisia Reserviläisliiton jäsenistä on noin neljä prosenttia.